ETELÄ-KARJALA / LUUMÄKI – Luumäen tunnetuimman kohteen presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotitalon Kotkaniemen osoite on Itsenäisyydentie. Tie on vanha, Kouvolasta Lappeenrantaan kulkeva väylä, mutta se on saanut uuden nimen. Se tuskin löytyy auton navigaattoristakaan. Uudempi ohitustie nimensä mukaisesti ohittaa Jurvalan kylän, mutta Itsenäisyydentie kulkee kylän läpi ja myötäilee lähes järvenrantaa.
Onneksi opasteet päätieltä ovat sen verran selkeät, että perille löytää Kotkaniemeen. Ja hyvä niin, sillä perillä odottaa eräs Etelä-Karjalan mielenkiintoisimmista tutustumiskohteista.
Toista oli vielä muutama vuosi sitten. Kotkaniemi oli päässyt pahasti rapistumaan. Museovirasto suhtautui paikkaan nuivasti eikä sillä ollut intoa peruskorjata Kotkaniemeä. Asia ratkesi, kun Luumäen kunta ja P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö perustivat Kotkaniemi-säätiön. Se huolehtii nyt paikasta.
Kotkaniemen kunnostus saatiin valmiiksi kesäksi 2018 ja lopputulos onkin hieno. Suomen kolmannen tasavallan presidentin Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellenin koti Luumäellä on suosittu kohde. Kotkaniemi on palautettu Svinhufvudien aikaiseen 1920–1930 -lukujen asuunsa. Huoneet on jopa sisustettu alkuperäisin kalustein ja esinein.
Kivijärven rantaan viettävä puutarha on sekin perustettu samanlaiseksi kuin se oli pariskunnan aikana. Ellen oli sekä presidentin puoliso, mutta myös ahkera maatilan emäntä. Hänet muistetaan muun muassa siitä, kun hän kasvatti hyötypuutarhassaan uusia vihanneksia ja yrttejä.
Svinhufvud oli koulutukseltaan juristi. Hän löysi työpaikan Luumäeltä ja Kotkaniemi oli maalaistuomarin virkatalo. Sen rakennutti tuomarina toiminut laamanni Alfred Thomé 1800-luvun viimeisinä vuosina. Piirustuksia rakennuksesta ei ole säilynyt. Kotkaniemen on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti Lars Sonck tai ainakin se on suunniteltu hänen toimistossaan. Kun Svinhufvud nimitettiin Thomén seuraajaksi vuonna 1908, hän osti Kotkaniemen tilan.
Vaikka ”Ukko-Pekka” oli paljon työnsä takia poissa kotoa, Kotkaniemessä viljeltiin normaalisti peltoja. Maatilalla oli lehmiä, lampaita, kanoja ja hevosia, kuten muillakin tiloilla. Palvelusväki auttoi arjen askareissa.
Svinhufvud kuoli talvella 1944 kotonaan Kotkaniemessä ja hänet haudattiin Luumäen hautausmaalle. Ellen kuoli myös kotonaan vuonna 1953 ja hänet haudattiin miehensä viereen.
Svinhufvudien kuudesta lapsesta nuorin Veikko peri Kotkaniemen. Hän perusti sinne täysihoitolan yhdessä vaimonsa kanssa. Idea ei ollut uusi, sillä äiti Ellen oli pitänyt Kotkaniemessä lepokotia jo 1910-luvulla miehensä ollessa karkotettuna Siperiassa. Veikon jälkeen täysihoitolan pitoa jatkoivat pojanpoika Jorma vaimonsa Sirkan kanssa, kunnes Kotkaniemi avattiin ensimmäisen kerran museona vuonna 2000.
Kannattaa tutustua ennen vierailua Kotkaniemen informatiivisiin internet-sivuihin.
KOTKANIEMI
Osoite: Itsenäisyydentie 799 a, Luumäki.
LUE MYÖS: Luumäen Linnoitus- ja kotiseutumuseo tuo monelle kouluajat mieleen
LUE MYÖS: Taavetin linnoitus oli osa venäläisten Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää
