UUSIMAA / NUMMI-PUSULA – Salosta päin ajettaessa vasemmalle jää Lahnajärven legendaarinen taukopaikka. Pian tien reunaan ilmestyy Traktorimuseon mainoskyltti. Hiekkatie johtaa Kovelan kartanon pihalle. Perillä odottaa eräs Suomen erikoisimmista museoista.
Kyseessä on ainutlaatuinen kokoelma suomalaista maaseutuperinnettä.
Kaikki sai alkunsa vuosikymmeniä sitten, kun Kovelan kartanon kaksoispojat Eero ja Erkki päättivät 1970-luvun alussa kunnostaa isänsä Yrjö Karhun 1936-mallisen Ford-traktorin. Siitä lähti liikkeelle keräys- ja kunnostusinto, joka ei ole vieläkään hiipunut.
Traktorimuseon seinällä haalistuneen lehtileikkeen mukaan veljekset toteavat kokoelman olleen valmis, kun koossa oli 75 traktoria. Nyt traktoreita on jo toistasataa. Keräily on sellainen tauti, joka kerran puraistuaan vain pahenee.
Valitettavasti Karhun kaksosista Erkki saa nykyisin yksin huolehtia veljesten yhteisestä kokoelmasta, sillä Eero kuoli yllättäen muutama vuosi sitten. Vaikka Erkilläkin on ikää jo yli 80 vuotta, keräilyinto on yhä tallella.
Rakkaus perinteiden ja kulttuurin kunnioittamiseen on tullut poikien isältä Yrjöltä. Hän oli monitaitoinen mies. Kovelan kartanon isäntä tunnettiin arvostettuna agrologina, rehuneuvojana, tutkija ja kirjailijana. Myös äiti Martta oli innokas perinnetutkija.
Veljesten kokoelman karttuessa niille löytyivät tilat tyhjäksi jääneestä kartanon navettarakennuksesta. Monien maatilojen pusikkoihin ruostumaan jääneet arvokoneet ovat päässeet Karhun veljesten katon alle turvaan.
Alkuaikoina ei vanhalle roinalle osattu antaa arvoa, ja veljekset saivatkin ”romuja” pilkkahinnalla, kunhan joku korjaisi pois nurkista. Jo vuosien ajan tilanne on ollut toinen. Entisaikojen traktoreita on alettu arvostamaan. Ihan eläkerahoilla ei koneita enää osteta, ja ensimmäisen ostotarjouksen jälkeen pyyntö on aina seuraavana aamuna korkeampi. Hintojen nousun vuoksi museon perustaminen olisi kuulemma nyt mahdotonta.
Museon esineistöä on kerätty kiertämällä talosta taloon pitkin Etelä-Suomea. Veljesten tarkka silmä on bongannut tilojen nurkista tyhjänpanttina lojuneita maatalouskoneita. Keräysretket ovat ulottuneet aina saaristoon asti, mistä onkin löytynyt todellisia helmiä. Mikä tahansa ei pojille kelvannut. Kahta samanlaista ei juurikaan hankittu. Myös hinta ja kunto piti olla kohdallaan.
Veljesten keräysmatkojen antimia eivät ole olleet ainoastaan traktorit. Mukaan on tarttunut moottorisahoja, kiesejä, rattaita, puimakoneita, leikkuupuimureita, maamoottoreita ynnä muita maaseudun elämästä kertovia esineitä. Kokoelmista löytyy pari höyrykonettakin. Onpa mukana yksi paloautokin.
Vaikka Karhun veljesten museota ei ole tievarsimainosta lukuun ottamatta juurikaan markkinoitu, on vieraita saapunut läheltä ja kaukaa. Suomessa on runsaasti innokkaita maatalouskoneiden harrastajia, jotka silmät kiiluen tulevat ihailemaan Nummi-Pusulan arvokasta kokoelmaa. Ostotarjouksiakin tulee, mutta Karhun veljesten koneet eivät ole olleet juurikaan myytävinä. Toki viime vuosina on tehty poikkeuksia.
Kokoelman arvokkaimmista traktoreista on Chicagossa vuonna 1921 valmistettu etujousitettu ja kettinkivetoinen International. Moni tunnistaa kokoelman helmen, Tuntemattomasta sotilaastakin tutun puupilkkeellä käyvän puukaasutraktorin, joka on varustettu suurella häkäpöntöllä.
Kovelan kartanon ”pelle pelottamat” eivät ole tyytyneet elämänsä aikana vain keräilemään, vaan vuosikymmenien aikana on syntynyt monenlaisia keksintöjä maa- ja metsätalouskäyttöön. Yksi esimerkki on itsetehty klapikone, joka murskaa isommankin puun. Karhun veljekset ovat harrastaneet kroppaamista eli koneiden korjaamista ja suunnittelua jo pikkupojasta lähtien.
Ja mikä parasta, Kovelan tila ei ole vain miesten paratiisi, myös naiset on huomioitu. Historiallisen kartanon 1920-luvulla valmistunut kaksikerroksinen päärakennus on avoinna ryhmille.
Kartanossa on esillä vaatteita ja käsitöitä, joista monet ovat Karhun veljesten äidin tekemiä. Kartanon elämästä kertovat useat kauniit huonekalut ja esineet vuosikymmenien takaa. Paakarintuvassa on nähtävänä vanhoja leipomistarvikkeita. Essut ja muut tekstiilit on tietysti ommeltu itse. Seinäryijyjä on esillä useita.
Metsästyksen merkityksestä muistuttaa lukuisat aseet ja pyydykset. Yhtenä erikoisuutena on hevosten suokengät. Toisessa kerroksessa on nähtävänä agrologi Karhun työhuone kirjoituskoneineen ja papereineen.
Nähtävää sekä traktorimuseon puolella ja kartanossa on niin paljon, että yhden vierailun aikana ehtii nähdä vain osan.
KOVELAN TRAKTORI- JA MAATALOUSKONEMUSEO SEKÄ KARTANOMUSEO
Osoite: Kovelantie 130, Nummi (Lohja).
LUE MYÖS: Ahjonsuun kauppa oli perinteinen maaseudun sekatavarakauppa
LUE MYÖS: Aira Samulinin Hyrsylän Mutka on rakennettu muistoille
LUE MYÖS: Kasvihuoneilmiö on Suomen erikoisin taukopaikka – hallittua kaaosta, mutta hillittyä hulluutta
LUE MYÖS: Nummen kotiseutumuseo koristaa Elias Lönnrotin kipsinen muotokuva
LUE MYÖS: Meijerimuseo toi mieleen maidontuotannon kehityksen, muovisia maitopusseja unohtamatta
LUE MYÖS: Myllymäen torppa on eräs parhaiten säilyneitä tilakokonaisuuksia Suomessa
