Mitään ei tapahdu, jos joku ei ala tekemään. Tämä oli päällimmäisenä mielessä, kun kolme piinkovaa koripallomiestä pohtivat, miten turkulainen miesten koripallo saataisiin taas menestymään. Ken Forslund, Ray Ailus ja Juha Ruohonen päättivät ratkaista ongelman ja ryhtyivät töihin.
Ottelu Kupittaan palloiluhallissa on juuri päättynyt. Forslund ja Ailus pinovat tuoleja ja keräävät laitamainoksia. Ruohonen, joukkueen valmentaja, on poistunut toviksi pelaajien kanssa pukukopin puolelle. Koripalloseuran pyörittäminen on raadollista työtä. Komeista titteleistä huolimatta työsarkaa riittää kaikille. Kyse onkin tutusta urheilun perusperiaatteesta: intohimosta, rakkaudesta lajiin.
Projektin onnistuminen, Korisliigaan nousu, ei ainakaan ole kiinni näiden kavereiden kokemuksesta. Kaikilla kolmella on vankka koristausta niin pelaajana kuin valmentajana. Jokainen heistä on ehtinyt nähdä turkulaisen koripallon nousut ja laskut.
Piilosetin ja Aura Basketin mahalaskut ovat muistissa. Samoja virheitä ei tehdä. Korisliiga on tavoite, mutta sinne ei mennä hosumalla, vaan sitten, kun siihen ollaan valmiita – niin urheilullisesti kuin taloudellisesti.
Elämässä voisi päästä helpommallakin kuin koripallonseuran general mangerina. Urheilumaailmassa komea titteli tarkoittaa todellisuudessa ”jokamiesjantusta”, kaveria, joka uhraa vapaa-aikansa yhteisen projektin eteen.
Kristikan Turun GM on Ken Forslund, sujuvaa suomea puhua, ruotsinkielisessä Inkoossa syntynyt, numerot ja eurot hallitseva, Turun Hankenilla opiskellut kauppatieteen maisteri. Kun on perintäalalla töissä, rahojen ja tilien kanssa päivittäin tekemisissä, se antaa hyvän lähtökohdan seuratoiminnalle. Forslund tietää, miten pitkäjänteisen projektin kivijalka on aina vankka talous.
– Aloitin koripallon pelaamisen 8-9 -vuotiaana Inkoon Voimassa. En tiennyt yhtään, mistä oli kyse. Menin isoveljen perässä harjoituksiin. Kun B-juniori-iässä ei saatu enää joukkuetta kasaan, siirryin Helsinkiin pelaamaan Elannon Iskuun. Korisharrastus jatkui vaihto-oppilasvuoden jälkeen Espoon Leppävaaran Pyrinnössä, jonka jälkeen lähdin Turkuun opiskelemaan. Tänne kotiuduin.
Koripallo ei jäänyt, vaan soitto Turun NMKY:n toimistolle 1990-luvun puolessavälissä. Se oli aikaa, jolloin nuori Teemu Rannikko pelasi ensimmäistä kauttaan Piilosetissa.
– Olen itsekin pelannut Namikassa divaritasolla. Kymmenen vuotta sitten lopetin pelaamisen. Olen nähnyt seuran nousut ja laskut, mutta haluan olla yhä mukana. Monet ovat kadonneet pois. Kaipaan, että vanhoja pelimiehiä tulisi mukaan, niitä, joilla on sydän tähän lajiin.
Vuosituhannen vaihteessa Turun NMKY pudotettiin SM-sarjasta maksamattomien laskujen takia. Turbulenssi jatkui vuosien ajan. Se johti edustusjoukkueen toiminnan hiipumiseen. Kaudella 2013–2014 edustusjoukkueella ei ollut toimintaa lainkaan.
Kolmen koriskaverin palaverista ja yhteisestä päätöksestä alkoi tapahtumaan.
– Otimme yhteyttä seuran toimistoon ja kerroimme suunnitelmistamme. Emoseura totesi, että joudumme toimimaan melko itsenäisesti. Heillä ei ole antaa resursseja, mutta emoseura tukee käytännön toimistoasioissa. Näin on menty pitkälti tähänkin asti. Tosin saimme aloittaa puhtaalta pöydältä, ilman velkoja.
Joukkue nousi ensin II-divisioonasta I-divisioona B:hen. Kauden 2016-2017 päätteeksi joukkue sijoittui sarjassaan toiseksi. Samalla se sai sijoituksen turvin mahdollisuuden hakea paikkaa I-divisioonan A-sarjaan, mikä myös toteutui.
Projektin edetessä haluttiin vaihtaa joukkueen nimi. Turun NMKY muuttui nimeksi Kristika Turku. Joukkue sai myös uuden logon, haarniskaisen ritarin miekkoineen. Kaikki eivät pitäneet muutoksesta, etenkin nuorempi namika-sukupolvi, joka ei tiennyt, että nostalginen uusvanha nimi Kristika oli käytössä jo 1950-luvulla. Nimenvaihdon taustalla on harkittu teko.
– Halusimme erottautua edellisistä. Monella turkulaisella oli mielikuva velkaisesta seurasta, jolla on ollut pelkkiä ongelmia. Valitettavasti, kun koripallopiireissä puhuttiin Turun Namikasta, tuli vain negatiivisia ajatuksia. Halusimme aloittaa puhtaalta pöydältä.
Maltti on nyt valttia.
– Tavoite on Korisliiga. Pyritään ammattimaisuuteen amatööriympäristössä. Pitää ottaa tässä vaiheessa kuitenkin maltti käteen. Meidän tulee rakentaa taustat vahvemmiksi. Yhteistyökumppaneiden hakeminen on toistaiseksi pienen ryhmän varassa. Tarvitaan lisää resursseja, lisää tekijöitä, esimerkiksi yksi kokopäiväinen työntekijä. Tarvitaan myös yleisö, kuudes pelaaja. Siitä elävät niin pelaajat kuin taustatekijät.
Kristikan urheilullinen brändi on jo kunnossa. Vaikka viime kauden päätteeksi joukkueesta poistui kovia pelimiehiä, uusia hyviä vahvistuksia tuli tilalle. Pelit ovat kulkeneet hyvin tälläkin kaudella, mikä on Turussa oleellista toiminnan jatkuvuuden kannalta. Turkulaisyleisö on tunnetusti kriittinen.
