Kristika Turun tavoite on tulevaisuudessa yhä Korisliiga, mutta pikavoittoja ei haeta

Kristika Turun päävalmentaja Juha Ruohonen oli viime kaudella toisinaan tulta ja tappuraa. Rauhallisen vaikutelman synnyttävä Ruohonen joutui normitavoistaan poiketen antamaan usein tiukkaakin palautetta pelaajilleen. Syykin oli selvä, sillä oma joukkue pelasi etenkin syksyllä nihkeästi.

Mitä jäi viime kaudesta päällimmäiseksi mieleesi?

– Ailahtelevaisuus. Meidän hyvän ja huonon hetken välinen ero oli ihan valtava. Alkukauden pelaamisesta puuttui tasaisuus. Joukkuekin oli erilainen kuin edelliskaudella, sillä mukana oli paljon nuorempia pelaajia. Alkuun ei löytynyt riittävästi johtajuutta.

Santerin Latvalan loukkaantumisella oli iso merkitys. Toisaalta menimme eteenpäin kevättä kohden. Olisi ollut mukava nähdä, mihin se olisi loppupeleissä riittänyt.

Mitä otettiin opiksi viime kaudesta?

– Hyvä puoli tulevaa kautta ajatellen on se, että viime kaudesta jäi kaikille jotain hampaankoloon. Vahvistutaan ja valmistaudutaan vielä paremmin seuraavaa kautta varten. Nyt harjoittelemme hieman eri tavoin kuin aikaisemmin. Olemme saaneet laajan viidentoista pelaajan laadukkaan ringin. Pystymme harjoittelemaan enemmän pelitempoisesti kuin aiemmin.

Kristikan viime vuoden joukkueesta poistui kaksi tärkeää pelaajaa. Joona Tuomaala siirtyi naapurikaupungin liigajoukkueeseen ja kippari Santeri Latvalan siviilikiireiden sekä työkuvioiden sovittaminen koripallon harrastamiseen oli liian haastavaa. Tilalle Kristika sai kuitenkin laadukkaita vahvistuksia.

Millä tavoin ja miksi uudet pelaajat tulevat Kristikaan?

– Tulevalle kaudelle joukkueeseen tulleet pelaajat ovat olleet jo alun perin meidän kiinnostuksemme kohteena. Nyt kävi niin, että uusista pelaajistamme jokainen otti ensin meihin yhteyttä ja ilmoittivat halukkuutensa tulla Turkuun. Mietimme aina tarkasti, millaisia pelaajia haluamme joukkueeseemme. Yksi iso asia, mitä haluamme on, että pelaaja on hyvä tyyppi. Joukkuehenki on tärkeä, sillä se korostuu koripallossa.

Miten pelaajien opiskelu- ja työkiireet vaikuttavat amatöörisarjassa harjoitteluun?

– Koripallossa vaaditaan yhteistä tekemistä. Opitaan tuntemaan toisemme paremmin. Koripallossa pitää löytää kahden tai kolmen pelaajan juttuja ja sitten kaksi muuta pelaajaa tukemaan heitä. Näiden löytäminen vaatii toistoja.

– Joudumme kuitenkin rytmittämään harjoittelua niin, että työ- ja opiskelukuviot pitää ottaa huomioon. Joudumme tekemään kompromisseja. Meillä on tällä hetkellä myös kolme pelaajaa, jotka valmentavat seuran junioreita. Näen kuitenkin vahvasti niin, että pelaajilla on hyvä olla muutakin kuin koripalloa.

– Korostan elämän tasapainoa. Kun on muitakin toisiaan täydentäviä virikkeitä, se auttaa pelikentälläkin. Seurana kannustamme pelaajia esimerkiksi opiskelemaan. Kun olemme yhteydessä uusiin pelaajiin, niin kyselemme myös, mitä sinun elämääsi muutakin kuuluu. Eli mitä muuta haluat kuin pelata koripalloa.

Uusista pelaajista Anton Kankaanpää ja Timi Puittinen siirtyivät Turkuun Jyväskylästä (JBA, Jyväskylä Basketball Academyksi).

Miksi he valitsivat Kristikan?

– Kaverit ovat valinneet oman polkunsa pelaajakehityksen kannalta. Molemmat olisivat voineet valita aikoinaan niin, että menevät Korisliigaan, mutta molemmat valitsivatkin opiskelun ja JBA:n. Nyt molemmat viimeistelevät opiskelujaan ja hakevat uutta uraa myös koripalloilijoina. Eli he ovat esimerkkejä pelaajista, jotka koripallon ohella miettivät myös siviiliasioitaan. Anton on ehtinyt pelaamaan neljä vuotta Southern Nazarenen yliopistossakin.

Monella joukkueesi pelaajalla on kotkalaistausta. Tulevalle kaudelle uusia pelaajia on tullut myös Lappeenrannasta.

Miksi juuri siitä suunnasta on pelaajavirtaa Turkuun?

– Aluksi Kotkassa valmentanut Ray Ailus oli tärkeässä roolissa. Nykyään vähemmän. Koripallomaailma on pieni ja pelaajat tuntevat hyvin toisensa. Kun ovi avataan johonkin tiettyyn suuntaan, niin pelaajat vaihtavat mielipiteitä keskenään. Sen jälkeen kiinnostus seuraa kohtaan kasvaa.

Pelasitte viime kaudella ilman ulkomaalaisvahvistuksia. Millainen tilanne on tulevalla kaudella?

– Ulkomaalaisvahvistus ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta emme juuri nyt hae sellaista. Haluamme mahdollisimman kilpailukykyisen joukkueen. Kansallisuudella ei ole merkitystä, mutta jos saamme rakennettua joukkueen hyviksi tunnettujen suomalaisten kanssa, niin aina parempi. Se millainen ihminen on, merkitsee enemmän kuin mikä kansallisuus on merkitty passiin.

Mikael Aalto ja Manuel Barnes ovat joukkueesi selkäranka. Molemmille löytyisi pelipaikka Korisliigastakin. Divaritasolla Aalto kärsii atleettisesta koostaan ja urheilullisuudestaan virheiden muodossa.

Onko Aallon ja Barnesin rooli liian suurin pisteiden teon kannalta?

– Molemmat ovat meille elintärkeitä pelaajia, mutta olemme saaneet kuitenkin joukkueeseen uusia, ei kahdenkymmenen pinnan, mutta kymmenen pinnan laadukkaita pelaajia. Jere Luomakin on kuntoutunut tulevaan kauteen.

Mikä joukkue on Divari A:n ennakkosuosikki?

– Divarin ensi kausi tulee olemaan tasaisempi kuin aikaisemmin. Viime kauden häntäpään joukkueet ovat vahvistuneet. Monilla on kolmekin jenkkiä käytössään. ToPo on saanut kokeneita pelaajia. Loimaa on varmasti vahvistuksineen hyvä. Märsky on aina tasokas, vaikka joukkueen kokoonpano vaihtuu usein. Mutta kyllä meilläkin on laadukas joukkue. Kristikalla on hyvät mahdollisuudet yltää kolmen parhaan joukkoon.

Vielä tovi sitten Kristika Turku kisasi Ura Basketin kanssa pääsystä Korisliigaan. Kaarinalaiset ehtivät ensin.

Onko naapurin kimurantti taloustilanne hillinnyt Kristikan haluja nousta pikaisesti Korisliigaan?

– Haluamme toteuttaa omaa juttuamme ilman toivetta pikavoitosta, tekemällä laadukasta toimintaa sekä joukkueen sisällä että taustoissa. Pitää olla seurassa sen verran oppivainen, että ei hakkaa päätään seinään uudestaan ja uudestaan. Tavoite pitää Turussa olla Korisliiga, mutta on eri asia, miten se tavoite saavutetaan. Kuulostaa kliseemäiseltä, mutta matka on tärkeämpi. Haluamme nauttia myös matkasta. Se on kuitenkin se isompi juttu.

ETUSIVU