Armenialaisia ei ole kadehtiminen. Kaukasus-vuoriston entinen neuvostotasavalta Armenia sinnittelee shiialaisen Iranin ja sunnilaisen, pitkäaikaisen vihollisen Turkin välissä.
Islaminuskoinen Azerbaidžan tuo lisämausteensa soppaan. Se on kärhämöinyt pitkään Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin omistuksesta. Kristitty Georgia on naapuri, jonka kanssa välit ovat melko normaalit.
Armenialaisen kansan historia on kärsimysten historiaa. Euroopan ja Aasian välisellä alueella on ollut vuosisatojen aikana useita valloittajia. Ennen vuoden 1991 itsenäistymistä Armenia oli ensimmäisestä maailmansodasta lähtien osa Neuvostoliittoa.
Surullisin episodi Armenian historiassa on turkkilaisten suorittama kansanmurha. Sen seurauksena yli miljoona armenialaista menetti henkensä. Samalla Turkki haukkasi itselleen historiallisen Länsi-Armenian. Pyhimmistä pyhin, Ararat-vuori, jäi näin Turkin puolelle. Nykyisin armenialaiset voivat vain katsella pyhää vuorta rajan toiselta puolelta.
Turkin alueelle ei ole mitään asiaa. Armenian ja Turkin välillä ei ole tällä hetkellä edes rajanylityspaikkaa. Syystäkin Armeniaa kutsutaan Hiljaisen surun maaksi.
Miljoonia asuu Armenian ulkopuolella
Armenia on pinta-alaltaan yli yksitoista kertaa pienempi kuin Suomi. Silti maassa on asukkaita noin kolme miljoonaa. Maan rajojen ulkopuolella asuvien diaspora-armenialaisten tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Arviolta maailman kaikista armenialaisista vain kolmasosa asuu Armeniassa.
Maastamuutto on ollut voimakasta. Nykynuoristakin suurin osa olisi halukas muuttamaan ulkomaille. Diaspora-armenialaisten ulkomailta sukulaisilleen lähettämä raha-avustuksen suuruus on kansantaloudellisesti merkittävä.
Kristillisyys näkyy kaikkialla Armeniassa. Se on tärkeä osa kansan identiteettiä. Neuvostovallan aikana papistoa karkotettiin Siperiaan, kirkkoja hävitettiin tai poistettiin käytöstä. Kristillisyys juontuu kaukaa, sillä Armeniaa pidetään maailman ensimmäisenä kristinuskoon virallisesti kääntyneenä valtiona. Pyhimys Grigor Valontuoja käännytti armenialaisia jo 300-luvulla. Nyt, sirpin ja vasaran ajan jälkeen, satoja vuosia vanhat luostarit ja sisätiloiltaan hämyisät kirkot ovat Armenian tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä.
Kristillisyyden symbolina ovat vuosisatoja vanhat koristeelliset kiviristit, khatšrit. Kun armenialaista kulttuuria on hävitetty, ovat kiviristit säilyneet. Taidokkaimmat niistä muistuttavat enemmän pitsiä kuin kiveä. Yli 90 prosenttia maan asukkaista kuuluu Armenian apostoliseen kirkkoon. Sitä johtava katolikos vastaa katollisen kirkon paavia. Hänen suosionsa on vankkumaton.
Maanjäristykset alituisena uhkana
Armenia sijaitsee Kaukasuksen tuliperäisellä vuoristoalueella. Suurin osa maasta on yli 1500 metriä merenpinnan yläpuolella. Maanjäristys on alituinen uhka. Vuonna 1988 Pohjois-Armeniassa tapahtunut järistys tuhosi Gyumrin kaupungin lähes kokonaan. Neuvostoaikainen rakennuskanta ei kestänyt.
Nyt, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Gyumrin vaurioiden korjaaminen on yhä kesken. Tunnelma kaupungissa on apaattinen. Rauniot muistuttavat 25 000 ihmisen kuolemasta ja tuhansista kodittomista.
1990-luvulla Armenian itsenäistyttyä maan talous romahti. Siihen asti energia ja raaka-aineet olivat tulleet Neuvostoliitosta. Vienti kohdistui vain emämaan tarpeisiin. Neuvostoliiton mukana romahti Armenia. Maan oli viimeinen valtio, joka käytti Neuvostoliiton ruplia, vielä senkin jälkeen, kun niitä ei enää käytetty Venäjälläkään. Uusi, aluksi lähes arvoton valuutta dram, viittaa erääseen maailman vanhimpaan rahaan, kreikkalaiseen drakhmaan.
Viisumi tarvitaan
Armenia on selvinnyt kansanmurhasta ja Stalinin terrorismista. Niinpä se selviää nytkin. Vuonna 2003 elintaso oli noussut jo neuvostoaikaiselle tasolle. Matkailulta odotetaan paljon, olihan Armenia Neuvostoliiton sisäisen matkailun suosituimpia kohteita. Hotelleihin ja palveluihin on satsattu. Useista Euroopan suurista kaupungeista on päivittäin lentoyhteyksiä Armeniaan. Ulkomaalaisilta vaaditaan viisumi.
Ero pääkaupungin Jerevanin ja maaseudun välillä on yhä suuri. Kun Jerevan muistuttaa neonvaloineen länsimaista kaupunkia, eletään maaseudulla vielä köyhyydessä. Kaikkialla näkee neuvostovallan aikaisia kesken jääneitä rakennuksia. Lämmitykseen kelpaa lehmänlantakin. Sitä sekoitetaan olkiin ja kuivatetaan aitojen päällä kakuiksi. Niitä takassa polttamalla selvitään yli kylmän talven. Ruuasta ei ole pulaa. Satapäiset lammas- ja lehmälaumat vaeltavat paimenineen vuortenrinteillä. Teiden varsilla myydään hedelmiä ja vihanneksia pienistä kojuista. Juhlapäivinä pöydät notkuvat herkuista. Jokaisella aterialla syödään maakuopissa paistettua ohutta lavash-leipää.
Armenian suosituimmat matkailukohteet
Pääkaupungin Jerevanin ulkopuolella on useita Unescon maailmanperintöluetteloon yltäneitä kohteita. Pitkien kristillisten perinteiden ansiosta Armenian arvokkaimmat nähtävyydet ovat vanhat luostarit ja kirkot.
Sevanjärvi
Armenian suurin järvi on lähes jokaisen maassa matkaavan kohde. Paikan kauneudesta pääsee nauttimaan myös Armenian presidentti, jolla on täällä vapaa-ajanasunto. Itsenäistymisen jälkeen järvialueen matkailuun on panostettu. Eri asia on, kuinka hyvin uudet hotellit sopivat maisemaan.
Echmiadzin
Lyhyen matkan päässä Jerevanista sijaitseva entinen pääkaupunki Echmiadzin on armenialaisille tärkeä paikka. Se on maan hengellisen elämän keskus, jossa sijaitsee myös valtakunnan pääkirkko. Echmiadzin on Armenian apostolisen kirkon päämiehen katolikosin asuinpaikka.
Khor Virap
Armenian suojelupyhimys Gregory Valontuoja oli Khor Virapissa julman pakanakuninkaan vankina vuosia. Syvällä kuilun pohjalla viruneen apostolin muistoksi paikalle on rakennettu kirkko. Historiallisesti arvokas Khor Virap on eräs Armenian tärkeimmistä matkailukohteista.
Garnin temppeli
Garni on ainoa Armenian alueella säilynyt kreikkalais-roomalainen rakennus. Se oli Auringon jumala Mitrhalle omistettu pakanatemppeli.
Geghardin luostari
Unescon suojeluksessa oleva Geghard on osittain kallioon hakattu luolakirkko ja -luostari. Sen arvokkain aarre oli keihäänkärki, jolla Jeesusta survaistiin ristiinnaulitsemisen aikana. Nykyisin pyhäinjäännöstä säilytetään Echmiadzinissa.
ARMENIA
Asukasluku: Noin 3 miljoonaa. Maan rajojen ulkopuolella arvioidaan asuvan noin 10 miljoonaa armenialaista.
Pinta-ala: 29 743 km², yli yksitoista kertaa pienempi kuin Suomi.
Pääkaupunki: Jerevan, noin miljoona asukasta.
Rajanaapurit: Turkki, Georgia, Iran ja Azerbaidžan.
Uskonto: Suurin osa kristittyjä, jotka kuuluvat Armenian apostoliseen kirkkoon.
Kieli: Armenia, omat aakkoset. Venäjää osataan yhä hyvin.
Raha: Dram, ei vaihdeta Suomessa.
Aika: Kaksi tuntia Suomea edellä.
Itsenäistyminen: Ero Neuvostoliitosta vuonna 1991.
Viisumi: Tarvitaan.
