Opatijan keisarivallan loistosta on mukava siirtyä Krk-saaren kristallinkirkkaiden vesien ääreen. Matka päättyy Plitvicen kansallispuistoon, josta saa lomamatkan upeimmat valokuvat.
Pulassa ei ole pulassa, eikä Baškassa ole …kroatialaiset nimet kuulostavat hauskoilta. Krk, Trst, prsut jne. Joidenkin sanojen ääntäminen tuottaa hankaluuksia, koska vokaalit ovat kadonneet. Automatka jatkuu Istrian niemimaan toiselle reunalle Kvarnerinlahdelle.
Istrian poikki on rakennettu uusi tie, joka halkoo maisemaa lähes viivasuorana. Ajansäästö on melkoinen, mutta jos on aikaa, kannattaa poiketa sisämaan pikkuteille. Samalla pääsee eroon turisteista.
Syksyllä kyläjuhlia
Istrian sisäosista löytyy uneliaita pikkukaupunkeja, jotka olivat aikoinaan tärkeitä puolustuksellisia paikkoja. Näistä ajoista kertovat yhä säilyneet kaupunginmuurit. Kesällä nämä kaupungit ovat läkähdyttäviä, mutta syksyllä alkaa tapahtua. Syyskuun toisena lauantaina vietetään suuret tryffelifestivaalit. Bujessa Rypäle päivät -niminen juhla on omistettu viininjumala Dionysokselle.
Istrian itärannikolla on Učkan metsäinen kukkula-alue, jonka huiput nousevat lähes puoleentoista kilometriin. Uusi tie johtaa maksulliseen tunneliin, joka oikaisee kukkuloitten läpi aurinkoisemmalle puolelle, Kvarnerinlahden rannalle.
Ylellinen Opatija
Jos on nähnyt vain Opatijan, on saanut virheellisen kuvan Kroatiasta. Opatija muodostaa täydellisen vastakohdan muulle maalle. Se kuului ensimmäiseen maailmansotaan asti Itävallalle. Opatijan hienostohotelleissa ja rantabulevardilla viettivät aikaansa Euroopan kruunupäät Itävallan keisari Frans Josef ja keisarinna Sissi mukaan lukien.
Opatija on tyylikäs, sitä ei käy kieltäminen. Siellä kannattaa ehdottomasti poiketa aistimassa 1800-luvun lopun hienostoelämää. Ranta on kukkaistutuksineen viimeisen päälle hoidettu. Yli 100 vuotta vanhat elegantit hotellit on restauroitu entiseen loistoonsa.
Nykyisin monet rikkaat itävaltalaiset eläkeläiset viettävät täällä talven. Hotelli Kvarner sisäuima-altaineen, kristallikruunuineen ja antiikkihuonekaluineen tarjoaa upeat puitteet.
Kvarnerinlahden poukamassa on satamakaupunki Rijeka. Se ei tarjoa matkailijalle mitään, ellei halua lähteä laivoilla saarikierroksille. Rijekasta on säännöllinen laivayhteys Dubrovnikiin asti.
Kymmenittäin saaria ja kallioisia poukamia
Kvarnerinlahdella sijaitseva Krkin saari on automatkailijoiden suosiossa, pääsehän sinne komeaa siltaa pitkin. Kroatian suurin saari on monipuolinen lomakohde: jylhiä vuoria, pikkukyliä, viini- ja oliivitarhoja, kauniita pyöräily- ja patikointireittejä.
Viereiselle Cresin saarelle pääsee yhteysaluksella ja auton voi ottaa mukaan. Cresiltä voi vielä jatkaa siltaa pitkin Lošinjin saarelle, joka sopii rauhaa kaipaaville lomailijoille.
Saarilla tärkeintä on auringonotto ja merivedestä nauttiminen. Ihanteellisia uimaratoja on useita. Vesi on kristallinkirkasta tarjoten paratiisin snorklaajille ja sukeltajille. Saaret elävät turismista, ja siksi majoitusvaihtoehtoja on runsaasti.
Kohti etelää
Mitä etelämmäksi Adrianmeren rannikkoa ajelee, sitä jylhemmiksi maisemat muuttuvat. Samalla tunnelma muuttuu pohjoisen järjestelmällisyydestä etelän kepeään. Kelpo taukopaikkoja ovat kukkulan laella sijaitseva Novi Vinodolski ja rantakaupunki Crikvenica, jonka hyvä uimaranta tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen. Rantabulevardilla on myös useita ruokapaikkoja.
Senjin kaupungin kohdalla kyltti kertoo, että kaupungista on tasan 5 000 kilometriä päiväntasaajalle ja pohjoisnavalle. Senj oli keskiajalla Adrianmeren tärkeimpiä satamia ja kauppapaikkoja. 1600- ja 1700 -luvuilla se toimi pelottomien Uskok-vapaustaistelijoiden tukikohtana. He taistelivat ansiokkaasti turkkilaisia ja itävaltalaisia vastaan. Uskoksien elämästä kerrotaan kukkulan laella rakennetussa Nehajin linnassa.
Senjin kohdalla käännytään sisämaahan. Ensin jyrkkä nousu Kroatiaa halkovan Dinaaristen vuorten maisemiin ja kohti Plitvicen kansallispuistoa. Ajoaika rannikolta perille on noin pari tuntia.
Plitvice tarjoaa unohtumattoman elämyksen
Kappale kauneinta Eurooppaa löytyy Kroatiasta. Unescon maailmanperintöjen listalle yltänyt Plitvicen kansallispuisto on kuin suoraan satukirjasta.
Paras ajankohta Plitvicen vierailulle on loppukevät, kun lumet sulavat ja ryöppyävää vettä riittää. Syksyllä taas upea ruska värittää tienoon. Satumaiset maisemat johtuvat pehmeästä kalkkikivipitoisesta maaperästä, jota virtaava vesi on vuosimiljoonien ajan kovertanut. Luonnonpuiston alueelta kerääntyvät sadevedet muodostavat kohisevia putouksia.
Plitvicen järvialueeseen on helppo tutustua, sillä vaikeakulkuiseen maastoon on eri värein merkitty pitkospuilla katettuja kävelyreittejä. Lyhimmästä reitistä selviää verkkaisesti kävellen kolmessa tunnissa, mutta koko päivänkin saa helposti täällä kulumaan. Kozjak-järvi ylitetään sähkökäyttöisellä veneellä. Paluumatka takaisin parkkipaikalle taittuu kumipyöräisen junan kyydissä.
MATKAVINKKEJÄ
Yhteysalukset
Jo Jugoslavian aikana Adrianmeren rannikolla saarelta toiselle pääsi kätevästi valtion omistamilla yhteysaluksilla. Nyt kalusto on entisestään parantunut ja hinnatkin ovat yhä edulliset. Isommille laivoille voi ottaa auton mukaan, joskin lauttamaksu on moninkertainen kansimatkustajaan verrattuna.
Yhteysaluksien aikataulut ja hinnat löytyvät osoitteesta www.jadrolinija.hr.
Hintataso
Sloveniassa ja Kroatiassa on sama hintataso, kuin Suomessa. Majapaikan hinta määräytyy sesongin mukaan. Elokuussa kaikissa hinnoissa on turistilisä. Ruokaa ja juomaa saa hieman halvemmalla, kuin Suomessa.
Autoilijoiden huomioitava Sloveniassa ja Kroatiassa
– Suomalainen liikennevakuutus on voimassa, mutta Vihreä kortti kannattaa ottaa mukaan.
– Kroatiassa promilleraja on nolla, Sloveniassa 0,5 promillea.
– Ajovaloja on käytettävä ajon aikana.
– Suurin osa moottoritiestä ja osa tunneleista on maksullisia, mutta taksat ovat melko edullisia.
– Nopeuden valvonta on yleistä.
– Yöpyminen leirintäalueiden ulkopuolella on kielletty.
– Polttoaine maksaa suunnilleen saman, kuin Suomessa.
– Poliisilla on oikeus määrätä sakko paikan päällä. Sakko on maksettava kahdeksan päivän kuluessa postiin tai pankkiin.
Lisätietoja
