VARSINAIS-SUOMI / PÖYTYÄ – Vaativallekin retkeilijälle Kurjenrahka tarjoaa useita eri mahdollisuuksia. Alueen retkeilyreitistön kokonaispituus on 150 kilometriä. Tarjolla on muutaman tunnin päiväretkiä sekä laajempia, jopa yöpymisiä sisältäviä vaelluksia. Reitistöt linkittyvät toisiinsa sekä myös läheiseen Vaskijärven luonnonpuistoon.
Kurjenrahkan suosituin nähtävyys on Kuhankuonon rajakivi. Sen näkemiseen ei tarvita erityisiä retkeilyvarusteita. Karpalopoluksi nimetty alle kahden kilometrin reitti sopii kaikille ja kaiken ikäisille. Perille pääsee jopa lastenvaunuilla – huolimatta, että liikutaan aidossa varsinaisuomalaisessa suomaastossa.
Kuhankuono tunnetaan useamman eri kunnan rajakivenä. Eli kiertämällä kiven ympäri voi samalla tehdä maakuntakierroksen seitsemän kunnan alueella. Nämä kunnat ovat nykyisin Nousiainen, Mynämäki, Pöytyä, Aura, Turku, Rusko ja Masku. Lukuisten kuntaliitosten myötä kuntien määrä on ajan saatossa vaihdellut. Enimmillään niitä on ollut kahdeksankin.
Kunnista Masku on poikkeuksellinen, sillä sen osuus on eksklaavi. Se tarkoittaa varsinaisen kunnan ulkopuolella olevaa erillistä aluetta.
Varhaisin tieto Kuhankuonosta on 1300-luvulta. Se mainitaan Maskun ja Nousiaisten rajakivenä. Se oli aikaa, kun Kurjenrahka oli pitkään syrjäseutua, kirkonpitäjien yhteisomistuksessa ollutta takamaata. Nämä niin sanotut pitäjänmetsät säilyivät 1800-luvulle asti koko pitäjien kaikkien talollisten yhteismaana. Lopulta pitäjänmetsät lakkautettiin. Sen jälkeen ne jaettiin kylien suurten talollisten kesken.
Vanhin kartta Kuhankuonosta on kuninkaan kirjurin Jaakko Teitin piirtämä kartta vuodelta 1550. Siihen on merkitty jo seitsemän eri pitäjää. Kuhankuonon kiven nykyinen ulkoasu on vuodelta 1965.
Suomen valtion omistama yli 20 neliökilometrin Kurjenrahkan kansallispuisto perustettiin vuonna 1998.
Turusta on matkaa Kuhankuonolle noin 35 kilometriä. Säkylään johtavan tien varrella (nro 204) on kansallispuiston opasmerkki. Sen kohdalla käännytään vasemmalle Kuhankuonontielle. Ensimmäinen pysäköintialue on heti Kuhankuonontien alussa ja toinen edempänä noin 700 metrin päässä saman tien varrella Kurjenpesä-nimisessä paikassa.
Osa Fölin linjojen 21 ja 23 vuoroista liikennöi Turusta Kuhankuonolle. Päätepysäkki sijaitsee kansallispuiston portilla. Matka-aika on noin tunti. Kaikki linjojen 21 ja 23 vuorot eivät siis jatka kansallispuistoon asti. Normaali päätepysäkki sijaitsee jo Tortinmäessä. Kuhankuonon liikenteessä kelpaavat kaikki Fölin liput eli kertalipullakin pääsee edullisesti perille asti.
Helppokulkuinen Karpalopolku alkaa Kurjenpesän pysäköintialueelta. Reitin alussa on infotaulu, jossa on näkövammaisia varten kohokartta sekä suullinen kuvaus reitistä. Reitin varrella on muutama pieni nousu, joten pyörätuolilla liikkuville suositellaan avustajaa.
Karpalopolulta erkanee kuuden kilometrin pituinen Savojärven ympyräreitti. Suomaastossa kuljetaan kahden lankun levyisiä pitkoispuita pitkin.
Kurjenpesän pysäköintialueelta lähtee 100 metriä pitkä polku Kurjenpesälle, jossa on luontotupa, keittokatos, katselulava, ekopiste sekä kuivakäymälä.
KUHANKUONON RAJAKIVI
Osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä.
LUE MYÖS: Enkelipuisto on kansantaiteilija Kyösti Iitin mielikuvituksen ja kädentaidon synnyttämä
LUE MYÖS: Pöytyän kirkkomaisema on kulttuurihistoriallisesti merkittävä
LUE MYÖS: Pöytyän museopappila on poikkeuksellisen mahtipontinen
LUE MYÖS: Reppuniemen ulkomuseo sijaitsee suositun kesäteatterin kupeessa
LUE MYÖS: Riihipuoti on eräs Aurajoentien erikoisimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Vanha-Palikka saa legoharrastajan pään pyörälle – Velmeri Männikön oma legomaailma on hämmästyttävä
