ETELÄ-SAVO / PIEKSAMÄKI – Sylvi Kekkonen os. Uino syntyi tällä paikalla. Näin on ikuistettu muistomerkin kylkeen Pieksämäen kirkkomäelle. Paikalla on nykyisin pelkkää nurmikkoa. Yli 100 vuotta sitten muistomerkin kohdalla oli pappilan piharakennus, jossa Sylvi Uino syntyi maaliskuun 12. päivänä vuonna 1900, samana vuonna kuin hänen tuleva puolisonsa Urho Kekkonen.
Sylvin isä, Kauko Uino, toimi 1900-luvun alussa apupappina Pieksämäellä. Perhe asui pappilan päärakennuksen viereisessä apupappilan talossa. Rakennus purettiin 1955. Sylvi Uinon syntymäkodista on jäljellä vain valokuvia. Uinon perhe muutti jo Sylvin syntymävuonna Heinolaan, jonne isä Kauko valittiin kirkkoherraksi. Sieltä matka jatkui Karjalan kannaksen kautta Puumalaan ja edelleen Mikkeliin, jossa Sylvi valmistui ylioppilaaksi. Sen jälkeen tuli muutto Helsinkiin.
Vaikka Sylvi vietti perheineen vain perin lyhyen ajan Pieksämäellä, haluaa kaupunki muistaa yhä maamme ensimmäistä naista. 1804 valmistuneesta kustavilaista rakennustyyliä edustavasta Iso-Pappilasta on tehty kulttuurimatkailukohde. Kaunis keltaiseksi maalattu on Etelä-Savon vanhin säilynyt pappilarakennus.
Iso-Pappilassa on yksi huone, Sylvin kamari, varattu presidentin puolisolle sekä kirjailijalle. Näyttely ei ole järin suuri. Se kuitenkin osaltaan kertoo, miten Sylvi Kekkonen ei ollut ainoastaan presidentin puoliso, vaan myös arvostettu kulttuurivaikuttaja. Esillä on valokuvia presidenttipariskunnan elämänvaiheista ja Sylvin omaa tuotantoa sekä hänestä kirjoitettuja elämänkertoja. Nähtävänä on myös Sylvin kirjoittamia aforismeja.
Sylvi oli eläessään innokas järjestämään tilaisuuksia, jossa kirjailijat saivat kertoa kirjoittamisesta ja uusista virtauksista. Sylvin salongista tuli oman aikakauden käsite. Pieksämäellä on järjestetty lähes vuosittain kirjallisuusaiheinen kulttuuritapahtuma Sylvin Symbioosi.
KULTTUURIPAPPILA SYLVI
Osoite: Pieksämäen Iso-Pappila Sylvinkuja 5, Pieksamäki.
LUE MYÖS: Savon radan museo sijaitsee Venäjän vallan aikaisessa asemarakennuksessa
