Salibandy MM-kisat oli onnistunut tapahtuma. Tunnelmaa saatiin myös kaukalon ulkopuolelle. (Kuva Juhani Järvenpää)
Rytmikäs musiikki raikaa. Halli täyttyy tulenlieskoista ja savusta. Valokiilat halkovat pimennetyssä hallissa. Pelaajat saapuvat usvan läpi areenalle. Tunnelma on korkealla. Salibandyn MM-kisojen ”kapellimestari” Joona Haarala ohjaa valvontakopissaan tapahtumien kulkua tarkan ennakkosuunnitelman mukaan.
Urheilutapahtumista tehdään nykyään entistä ammattimaisempia, mutta Haarala painottaa, että kaiken tekemisen pitää olla kuitenkin sopusoinnussa.
– Show’ta tulee olla, mutta sen pitää kuitenkin mennä niin, että urheilu pysyy pääasiana. Itse ottelu on tärkein ja värikkään show’n pitää tukea urheilua. Tavoite on, että yleisö tulee mieluummin paikalle kuin katsoo tapahtuman telkkarista, toteaa monta urheilutapahtumaa tuottanut Haarala.
Vaikka salibandyn Helsingin MM-kisoissa Haaralan kädenjälki näkyi monessa eri paikassa, kyse ei kuitenkaan ollut yhden miehen show’sta. Hallin tekniikkakin sanelee sen, mitä on mahdollista toteuttaa. Oman haasteensa MM-kisoihin tuli siitä, kun peliareena vaihtui alkusarjan jälkeen.
– Suunnittelimme yhdessä Salibandyliiton tapahtumapäällikkö Hanne Nyrösen kanssa. Kilpailutimme tarvittavat yritykset, pohdimme, kuka olisi kuuluttaja ja kuka katsomojuontaja tai kuka soittaisi musiikkia. Tapahtumassa itse koordinoin muun muassa valoja, ääntä ja videotaulua. Muodostan elementeistä ehjän kokonaisuuden tekemällä ajolistan, eli milloin pelaajat tulevat kentälle, milloin valot sammuvat ja syttyvät. Ajoittain kyse on sekuntiaikataulusta.
Koronapandemiasta huolimatta MM-kisat vietiin läpi onnistuneesti. Toki kompromisseja jouduttiin tekemään.
– MM-kisoissa ei voitu käyttää esimerkiksi halaus- tai tanssikameraa. Niitä ei voitu käyttää koronan takia. Emme saaneet innostaa yleisöä liikaa. Tapahtumasta tehtiinkin paljon maltillisempi kuin, mitä oli alun perin tarkoitus.
Haaralan oma työpiste oli korkealla muiden yläpuolella.
– Toteutuksen kannalta kaiken tärkein on osapuolten välinen kommunikaatiojärjestelmä. Itselläni on aina paneeli edessäni ja nappia painamalla voin puhua erikseen kuuluttajan, kuvaajien, DJ:n jne. kanssa.
MM-kisojen teknisestä toteutuksesta vastasivat etenkin turkulaisille tutuiksi tulleet Rajupaja- ja RajuLive -nimiset innovatiiviset yritykset. Rajupaja toimittaa esitystekniikan, kuten valot ja äänentoiston. RajuLive toteuttaa itse sisältöä, esimerkiksi kaikkea mihin liittyy kamera.
– MM-kisojen lisäksi olemme olleet mukana monessa tapahtumassa. Esimerkkinä mainittakoon Nesteralli, Kuninkuusravit, lukuisat festarit, Paavo Nurmi Games, Paavo Nurmi Marathon, Kalevan kisat, Crossfit-tapahtuma Turun Tuomiopäivä, Ruissalojuoksut, Varsinais-Suomen Urheilugaala, Satakunnan Urheilugaala, Helsinki Ski Week, luettelee Jani Nieminen vain osan tapahtumista.
Salibandytapahtuman tekninen toteutus on kyseisille yrityksille tuttua. Kupittaan palloiluhallissa pelattiin taannoin hienoja Salibandyliigan loppuotteluita TPS vastaan Classic. Myöhemmin turkulaisseura palkittiin kauden Salibandyteosta. Palkinnon perusteluissa lausuttiin seuraavaa:
“TPS vei salibandyn tapahtumatuotannon uudelle tasolle seuratoiminnassa. Tapahtumien tekninen toteutus oli poikkeuksellinen ja sisälsi useita nokkelia, hinta-laatu-suhteeltaan poikkeuksellisia osioita”.
Kuten alla olevista kuvista näkyy, kyseisen tilaisuuden tekninen toteutus oli upea.
TPS ei ole ainoa yhteistyökumppani, sillä useat urheiluseurat käyttävät Rajupajan ja RajuLiven osaamista hyväkseen. Muun muassa FBC Turku, Kristika Turku, Classic, Erä Viikingit, Raision Loimu, Ässät, Lukko ja Tuto Hockey ovat yrityksen asiakkaita.
– Olemme vahvasti urheilussa mukana, koska haluamme hyödyntää urheiluseurojen yhteistyöverkostoja. Urheilun ympärillä pyörivät meidän kaikki asiakkaat. Sen kautta tavoitamme potentiaaliset uudet asiakkaat.
Asiakkaalle Rajupajan ja RajuLiven erottaminen toisistaan ei ole oleellista, koska samalla puhelinsoitolla järjestyy kaikki tarvittava avaimet käteen -periaatteella. Yhdessä nämä kaksi yritystä pystyvät yhdistämään molempien kokemuksen videotuotannoista ja kuva- sekä videopalveluiden toteuttamisesta.
– Toiminnan laajentumisen myötä omaa kalustoa on hankittu viime aikoina lisää. Yhteistyökumppani Lounais-Suomen Vuokrakaluste toimittaa tuolit, pöydät, somisteet ja niin edelleen. Kaikkeen tähän tarvitaan iso varasto ja kaiken liikuttamiseen kuljetuskalustoa pakettiautoista rekkaan.
Paljon on tapahtunut niistä ajoista, kun Aarne Kärpänen leijaili 1990-luvulla vaijereiden varassa Turkuhallissa. Tekniikka kehittyy ja uusia mahdollisuuksia saadaan lisää.
– Seuraamalla jenkkiurheilua, voi nähdä, mitä maailmalta tulee myöhemmin myös Suomeen. Eli tulemme hieman perässä. Uutta voisi olla virtuaalimaailma, lisätyn todellisuuden eli kolmiulotteisen elementin liittäminen ottelutapahtumaan. Muualtakin tulee hyviä vaikutteita. Muun muassa Raision Loimu toi tänne lentopallon arvokisoista valojen sammuttamisen aikalisällä.
Aina ei tarvita kallista huipputekniikkaa. Suomen Cupin ottelut pelattiin Turussa. Tapahtuman visuaalinen ilme oli edellä kerrottujen ammattilaisten toteuttama. Budjetti oli maltillisempi kuin MM-kisoissa.
– Cupin ottelut suunniteltiin TV-lähetyksiä ajatellen, ei paikalla ollutta yleisöä varten. Koronan takia katsojat eivät päässeet edes paikalle. Otteluissa oli käytössä muun muassa perinteinen hallin kattoon asennettu diskopallo. Halpa ja yksinkertainen apuväline, joka toimii hienosti, kertoo Haarala.
