VARSINAIS-SUOMI / HALIKKO – Tiehallinnon ansiosta Suomeen on kehitetty virallisia matkailuteitä, joiden varsilla on poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta kiinnostavia kohteita. Jo pelkästään reittien maisemat tarjoavat läpileikkauksen kotimaastamme varsinaissuomalaisesta maaseudun talonpoikaiskulttuurista Lapin jylhiin tuntureihin.
Matkailutiet on opastettu ruskeanpohjaisilla kilvillä. Niihin on merkitty tien nimi sekä reitin tunnus, esimerkiksi kuninkaan kruunu tai härän kuva.
Virallisia makailuteitä on yhdeksän: Tervan tie, Kuninkaantie, Hämeen Härkätie, Saariston Rengastie, Via Karelia, Revontulten tie, Sininen tie, Vihreän kullan kulttuuritie ja Taikayöntie.
Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun. Täältä reitti jatkuu Etelä-Suomen kautta Venäjän puolelle Viipuriin ja Pietariin. Suomessa tietä on kutsuttu myös nimellä Suuri Rantatie.
Kuninkaantie yhdisti Ruotsin suurvallan alueet toisiinsa. Kuninkaantie saapuu Kustavin kautta Turkuun, josta reitti etenee Kaarinan ja Paimion kautta Saloon. Täältä matka jatkuu edelleen Perniön kautta Uudellemaalle. Pituutta reitille kertyy 390 kilometriä. Keskiaikainen Kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki, joten tienlinjaus kulki nykyisen pääkaupungin ulkopuolelta, melko lähellä Kehä III:ta. Alkuperäinen Kuninkaantie on vain osittain jäljellä. Monin paikoin tie on kadonnut tai se on osana yksityistietä.
Kuninkaantietä kuljettiin jo keskiajalla, mutta sen merkitys kasvoi 1700-luvulla. Ruotsin vallan aikana oli käytössä hollikyyditysjärjestelmä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtäväksi tuli järjestää majoitus ja ruokaa tien käyttäjille. Hollikyytien hoitaminen merkitsi talonpojille kyyditysvelvollisuutta ja valtion virkamiehelle vapaakyytiä. Kestikievareita perustettiin tien varrelle kahden peninkulman eli 20 kilometrin välein.
LUE MYÖS: Halikon museo on eräs Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista
LUE MYÖS: Kreivinmäen ulkomuseoalueen mylly on alkuperäisellä paikallaan
LUE MYÖS: Trömperin kestikievari tarjosi lepopaikan Kuninkaantien kulkijalle
LUE MYÖS: Wiurilan kartano huokuu arvokkuutta
