Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan

UUSIMAA / HELSINKI – Miksi Pariisin Père-Lachaise, kun meillä on Hietaniemen hautausmaa…

Lyhyen kävelymatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta sijaitsee Hietaniemen vehreä saareke, puistomainen hautausmaa meren ääressä. Tunnelmallisella alueella voi tehdä löytöretken Suomen historiaan. Kekkonen, Paasikivi, Mannerheim, Runeberg, Topelius, Snellman, Gallen-Kallela, Aalto, Edelfelt, Järnefelt, Leino…lista tänne haudatuista suomalaisista merkkihenkilöistä on pitkä.

”Kohtsilläähä se ikä o lopus, a sitt alkaaki se makia ikuisuus”

Hietaniemen hautausmaa kertoo ajan kulumisesta. Historian patinoimat muistomerkit ovat kiinnekohtia eiliseen. Ne kertovat vuosisatojen merkittävistä tapahtumista. Niistä jokainen kätkee taakseen mielenkiintoisia ihmistarinoita. Kiveen ja rautaan on ikuistettu vainajien elämäkohtaloita, ammatteja ja kuolinsyitä.

Kuolleiden kaupunki kuvastaa yhteiskunnan muuttumista, hierarkkisesta sääty-yhteiskunnasta tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Muistomerkit kertovat sodista, kulkutaudeista ja lapsikuolleisuudesta. Hietaniemeen eri sukupolvien aikana pystytetyt monumentit kertovat, ei pelkästään helsinkiläisten, vaan koko Suomen vaiheista läpi autonomian ja itsenäisyyden ajan.

Hietaniemi on Helsingin vanhin yhä edelleen käytössä oleva hautausmaa. Suurin osa Lapinlahden merenranta-alueesta on evankelis-luterilaisen seurakunnan käytössä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös ortodoksinen, islamilainen ja juutalainen hautausmaa.

”Jeesus sanoo: Minä olen ylösnousemus ja elämä”

Hautausmaan alue on laajentunut vähitellen. Vanhin ja tunnelmallisin alue perustettiin vuonna 1829. Tilan käydessä ahtaaksi Vanhan hautausmaan kylkeen vihittiin niin sanottu Uusi hautausmaa vuonna 1864. Viimeisin laajennus, Hietaniemen alue, saatiin valmiiksi 1930-luvulla. Paikalle tuotiin tuhansia kuorma-autollisista merenpohjasta nostettua hiekkaa. Talvisodan alettua Hietaniemen alueen loppuosa varattiin sankarihaudoille.

Hietaniemen alueesta, Suomen ykköshautamaasta, on tullut suosittu nähtävyys. Onhan se ainutlaatuisesti säilynyt kulttuurikehto. Sinne haudattujen merkkihenkilöiden ja julkkisten ansiosta alue on hautabongareiden aarreaitta. Pelkästään japanilaisia käy täällä runsaasti. Sikäläiset arkkitehtiopiskelijat käyvät valokuvaamassa Alvar Aallon pelkistetyn marmoripaaden sekä hänen neljä suunnittelemaansa muistomerkkiä, jotka sijaitsevat eri puolilla hautausmaata.

”Kuolinpäivä on parempi kuin syntymäpäivä”

Eniten kävijöitä kiinnostaa presidenttien muistomerkkien ohella luonnonmukainen Taiteilijamäki. Se on heti vastassa, kun astuu sisään Mechelininkadun portista. Kukkulalle on haudattu ansioituneita taiteilijoita Mika Waltarista Spede Pasaseen. Ensimmäisten joukossa haudattiin Akseli Gallen-Kallela. Sen jälkeen viimeisen lepopaikan kukkulalta on saanut 50 taiteilijaa. Myös monen puoliso on haudattu tänne. Nyt kukkula on täynnä. Vuonna 2010 kuollut graafikko Pentti Kaskipuro sai kunnian olla viimeinen.

Taiteilijakukkulan erikoiset muistomerkit poikkeavat muista. Monet symboloivat taiteilijan elämänuraa. Esimerkiksi Lasse Pihlajamaan hautakivi on hanuri. Tarmo Mannin haudalla on hänen kotikylästään, Saarijärveltä, Kalmarinjärven rannalta tuotu kivi. Speden graniittiseen hautakiveen on ikuistettu humoristin kasvot. George de Godziskyn hautapaasi on flyygelin kannen mallinen. Vaikka Taiteilijakukkula kiinnostaa eniten hautausmaalla kävijöitä, on eri asia, kuinka moni pitää näkemästään. Erikoisuuteen pyrkivät muistomerkit luovat epäsuomalaista Hollywood-tunnelmaa.

”On elon aika lyhyt kullakin”

Hautausmaan alueella on kaksi eri aikakaudelta olevaa kappelia. Vanha ja uusi kappeli sijaitsevat kilometrin päässä toisistaan, mutta niiden ajallinen etäisyys on yli 100 vuotta.

Uusi kappeli kellotorneineen valmistui vuonna 1933. Se on hyvä maamerkki, jos haluaa tutustua edesmenneiden presidenttien hautapaikkoihin. Pehr Evind Svinhufvudia ja Kyösti Kalliota lukuun ottamatta kaikki muut tasavallan presidentit on haudattu Hietaniemeen. Vaikuttavuudeltaan Urho Kekkosen Harri Kivijärven tekemä muistomerkki eroaa muista. Se kuvaa auran viiltoa ajan juoksussa. Puolison, Sylvi Kekkosen, hauta on eri paikassa.

Hietaniemen hautausmaan bongatuin hauta lienee marsalkka Mannerheimin hautamonumentti. Kunnia-aukiolla, sankarihautojen kupeessa, on Wäinö Aaltosen suunnittelema iso risti ja Mannerheimin muistomerkki. Arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema puuton sankarihautausmaa on Suomen suurin. Pelkistetyt kivilaatat kertovat nuorista sodassa kaatuneista suomalaissotilaista.

Myös kenraali Ehrnrooth lepää tällä sotilaidensa kanssa. Sankarihauta-aluetta rajaa Kadonneiden muuri, johon on kaiverrettu rintamalle jääneiden kaatuneiden nimiä.

Hietaniemen mielenkiintoisin alue on 1800-luvulla perustettu Vanha puoli. Säätyläisten, ansioituneiden valtion virkamiesten ja tieteen sekä kulttuurin alalla meriittejä saaneiden monumentit ovat vaikuttavia.

Yhteiskunnallinen asema näkyy kuolleiden kaupungissa. Köyhät kaupunkilaiset kuopattiin linjahautoihin. Vanhimmat puuristit ovat jo maatuneet. Rautaristit ovat jo ruosteesta patinoituneet. Eri tavoin käsitellyt kivet yleistyivät 1800-luvulla. Aluksi nekin olivat tuontitavaraa. Viime sotien jälkeen hautakiven kokoa ja ulkonäköä alettiin säädellä tarkasti. Tuloksena on tutut matkalaukun malliset teollisen tuotannon tarjoamat vaihtoehdot.

Hietaniemen hautausmailla on runsaasti arvokasta kotimaista taidetta. Monet työt ovat tunnetuimpien taiteilijoiden tekemiä. Hietaniemessä on runsaasti rukoilevia enkeleitä, surevia vanhempia ja leikkiviä lapsia. Alueelta löytyy lehtipuiden siimeksestä muun muassa Walter Runebergin, Ville Vallgrenin, Robert Stigellin, Viktor Janssonin, Emil Wikströmin; Väinö Aaltosen, Yrjö Liipolan ja Emil Halosen veistoksia.

Hautausmaahan tutustuminen

Perille Lapinlahden rantaan kävelee keskustasta vartissa. Myös bussilla numero 55A ja ratikalla numero 8 pääsee lähelle. Itse alue on kooltaan useita hehtaareja, joten aikaa tutustumiseen pitää varata riittävästi. Hautausmaata kiertää satoja metrejä pitkä kivimuuri, jossa on muutama sisäänkäynti.

Omatoimisen kierroksen kannattaa aloittaa Mechelininkadun portilta, vanhan kappelin alueelta. Täältä löytyy historiallisesti hautausmaan vanhimmat monumentit. Vanhalta hautausmaalta voi siirtyä ajallisesti eteenpäin Uudelle hautausmaalle. Vierailun voi päättää Hietaniemen alueen sankarihaudoille.

Hietaniemeen on hauduttu suomalaisia merkkihenkilöitä kymmenittäin yli 150 vuoden ajalta. Yhden vierailun aikana löytää vain osan. Helsingin kaupungin turistitoimistosta saa monisteen, jonka avulla saa yleiskäsityksen tärkeimmistä hautapaikoista. Mielenkiintoisinta lieneekin vain nauttia hautausmaan mystisestä tunnelmasta ja tunnistaa sattumalta kohdalle osuneita tunnettujen henkilöiden hautoja.

Innokkaimpien hautabongareiden kannattaa tutustua etukäteen Helsingin seurakuntien internetsivuihin (www.helsinginseurakunnat.fi). Sieltä löytyy lisätietoa muun muassa opastetuista kierroksista. Myös Wikipediassa on kattava paketti Hietaniemeen haudatuista merkkihenkilöistä. Tosifriikeille lisätietoa löytyy Voitto Viron kirjoittamasta Helsingin Hietaniemen hautausmaan oppaasta sekä Juhani Seppovaaran kirjoittamasta kirjasta Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla.

Hietaniemen portit avataan kello seitsemän ja suljetaan kello kymmenen.

HIETANIEMEN HAUTAUSMAA

Osoite: Hietaniemenkatu 20, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.