ETELÄ-POHJANMAA / KURIKKA – Korkeuksiin kohoava vesitorni on hyvä maamerkki. Vuonna 1951 valmistunut punatiilillä verhoiltu rakennus sijaitsee Kurikan Museonmäellä. Torni huolehti vuosien ajan kurikkalaisten vesitarpeesta. Nyt se on Kurikka-Seuran omistuksessa. Yhdistys osti sen yhdellä markalla 1970-luvun lopulla. Vesitorni toimii nykyisin näkötornina.
Vesitornissa on myös näyttelytila, jossa on esillä paikallisen muurari Niilo Pienimäen työvälineitä. Täällä esitellään muurarien työtä ja kädentaitoa.
Kurikka-Seura on pitänyt hyvää huolta Museoalueelle siirretyistä rakennuksista. Näyttelyt kertovat havainnollisesti paikallisesta elämästä aina esihistoriallisesta ajasta alkaen. Kotiseututalo on myös toimintakeskus, jossa paikalliset yhdistykset kokoontuvat ja yksityishenkilöt voivat järjestää omia tapahtumiaan.
Komealla kuistilla varustettu Kotiseututalo on vuodelta 1867. Se oli aikoinaan Rinta-Kiskolan päärakennus. Tyypillisen talonpoikastalon vanhimmat rakenteet ovat 1700-luvulta. Rakennuksen kerrotaan saaneen ensimmäisenä Kurikassa sähkövalot. Siirto nykyiselle paikalleen kotiseututaloksi tehtiin 1980-luvun lopulla. Sisätilat sisustettiin 1920-luvun tyyliin.
Kotiseututalon yläkerrassa on mielenkiintoinen Aarteita ja karttoja -näyttely. Esillä on vanhoja karttoja ja paikkakunnalta metallinpaljastimen avulla löydettyjä esihistoriallisia esineitä. Yläkerran Sotanäyttelyhuoneessa kerrataan Kurikan historiaa sotavuosina.
Museoalueen Kurikan museo on entinen Latva-Kurikan päärakennus 1800-luvulta. Pariskunta Helena ja Juho Heikki Latva-Kurikka asustelivat vanhuudenpäivät talossaan, kunnes rakennus heidän jälkeensä huutokaupattiin ja se päätyi museoyhdistyksen omistukseen. Rakennus purettiin ja siirrettiin nykyiselle paikalleen Museonmäelle. Museotoiminnan lisäksi rakennus on ollut välillä koulukäytössä.
Museosta löytyy muun muassa suutarin ja sepän huoneet, kirkkomuseo, tekstiilihuone ja Elomaan soitintupa. Viimeksi mainittu kertoo hääpelimanni ja harmonikanvalmistaja Sameli Elomaan elämäntyöstä.
Kurikan museon erikoisuus on huone, jossa esitellään professori Samuli Paulaharjun (1875-1944) elämää. Hänen aikaansaannokset tekevät vaikutuksen.
Paulaharju oli innokas kansanperinteen keräilijä. Keruumatkat suuntauivat Pohjanmaan lisäksi Lappiin, Inkerinmaalle ja Karjalaan. Hän seurasi Elias Lönnrotin jalanjälkiä. Paulaharju keräsi tuhansia sivuja kertomuksia, tuhansia valokuvia ja piirroksia. Iso osa hänen kirjoistaan kuvaavat vanhan kansan elämää ja entisaikojen tapoja.
Kurikan Museonmäellä sijaitsevat myös muualta siirretyt kappalaispappilan aitta, Myllykylän keskimylly, Harju-Säntin aitta ja Panttilan paja sekä Museonmäen kesäteatteri katettuine katsomoineen.
KURIKAN MUSEO JA KOTISEUTUTALO
Osoite: Museotie 19, Kurikka.
LUE MYÖS: Jyllinkosken sähkölaitosmuseo ja Informaatiotekniikan museo
