– Kun näin uuden stadionin suunnitelmat, kysyin heti, missä on kuuluttamo. Minulle vastattiin, että se on edelleen Olympiakatsomossa, muistelee FC Interin Veikkausliigaotteluiden pitkäaikainen kuuluttaja Rainer Svens.
Vaikka Turussa pelataan jalkapalloa huippuolosuhteissa, sijaitsee kuuluttamo yhä pääkatsomoa vastapäätä lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten valmistuneessa Olympiakatsomossa. Näkymä sieltä kentälle on haasteellinen. Edessä ovat useat katsomotolpat ja ikkunapuitteet.
– Kentällä on katvealueita. Joutuu kurkottamaan oikein kunnolla. Olosuhteisiin on kuitenkin tottunut. Tilanne oli vielä pahempi, kun yhden kauden aikana TV-lähetyksiä varten rakennettu kamerataso oli peittämässä näköalaa.
Samettiääninen Svens ei päätynyt sattumalta FC Interin otteluiden kuuluttajaksi. Ura alkoi jo vuosikymmeniä sitten Pohjanmaalta. Juhlavuosi lähestyy, sillä seuraava kausi on jo 39.
– Olen itse pelannut jalkapalloa Närpes Kraftissa. Seuraan tarvittiin kaksikielistä kuuluttajaa edustusjoukkueen otteluihin. Olen kaksikielinen, mutta oma äidinkieleni on äitini kautta suomi. Opetan nyt koulussa suomea ruotsinkielisille oppilailleni.
Innokas kuuluttajanoviisi oli vasta parikymppinen, kun työt mikrofonin ääressä alkoivat.
– Se oli vuosi 1982, kun aloitin. Ja siitä on edetty yhtäjaksoisesti tähän päivään asti. Aika pian moni tuli kertomaan, että ääneni sopii kuuluttajaksi. Se on kuulemma helppo tunnistaa.
Vaikka opiskelu vei nuorenmiehen Turkuun, eivät Kraftin jalkapallo-otteluiden kuulutukset jääneet. Svens ajoi 25 vuoden ajan säännöllisesti Turusta Närpiöön ja takaisin. Ja vain kuuluttaakseen suosikkijoukkueensa Närpes Kraftin kotiotteluita. Edestakaisesta matkasta kertyy noin 550 kilometriä.
– Oman joukkueen otteluiden kuuluttaminen oli vain niin tärkeä asia. Pääsin myös samalla tervehtimään vanhempiani ja kysymään kuulumisia.
Rainerin kuuluttajauran aikana Närpes Kraft pelasi pari kautta Ykköstä, muuten lähinnä Kakkosta ja Kolmosta.
– Turussa mietin, että haluaisin päästä urallani eteenpäin, korkeammalle tasolle. Olisi hienoa päästä kuuluttamaan Veikkausliigaotteluita. Muutin Turkuun 1983. FC Interiin tutustuin sen pelatessa kakkosessa 1990-luvun alkupuolella. Otin seuran heti omakseni. Jalkapallon pääsarja sai vielä odottaa, mutta lajivalikoimani alkoi vähitellen laajentua.
– Kuulutukseni Turussa alkoi HC Denniksen ensimmäisestä sarjapelistä. Vihiä minusta saatiin seuran rakennusvaiheessa, kun tein sivutyönä järjestyksenvalvojan hommia Denniksen omistamassa Down Town -ravintolassa. Käsipallossa olen yhä edelleen mukana, nyt ÅIFK:n otteluiden kuuluttajana.
Kuuluttajaura eteni, kun FC Interistä otettiin yhteyttä.
– Minut oli kerran valittu Ykkösen Vuoden kuuluttajaksi. Stefan Håkans oli kuullut tästä ja hän soitti minulle. Haaveeni toteutui ja pääsin Interin kuuluttajaksi vuonna 2001.
FC Interin ottelukuulutukset olivat pitkään vain suomeksi.
– Ehdotin, että palvellaan myös ruotsinkielisiä katsojia, palvellaan yleisöä ja pelaajia. Näin kuulutukset muuttuivat kaksikielisiksi.
Kuuluttaja ei voi möläyttää mitä tahansa. Veikkausliiga antaa tarkat ohjeet, mutta suo myös kuuluttajalle omia vapauksia.
– Veikkausliiga antaa määräykset. Käytössä on tarkka minuuttiaikataulu. Siihen pitää mahduttaa muun muassa yhteistyökumppaneiden mainokset. Pienet poikkeavuudet sallitaan, esimerkiksi FC Interin otteluissa pelaajaesittely on erilainen kuin muilla paikkakunnilla.
Rainerin ideoima maalintekijäkuulutus yhteistyössä fanikatsomon kanssa on ollut varsin onnistunut.
– Mallia on otettu Saksasta. Mietin, miten samaa voisi kokeilla Kupittaalla. Keskustelin kannattajien kanssa ja he hyväksyivät sen. Jännitin pitkään, kuinka tulee onnistumaan, mutta se toimi heti alusta alkaen.
Veikkausliigaotteluissa kuuluttajalta vaaditaan tasapuolisuutta. Se onnistuu, mutta Svens tunnustaa olevansa kotijoukkueen miehiä.
– Elän pelissä mukana, sillä olen henkeen ja vereen Interin miehiä. Osaan pysyä neutraalina, sillä minun tehtäväni on olla tasapuolinen. Urheiluhenki on tärkeää. Tosin vuosien varrella kentän tapahtumat menevät yhä enemmän tunteisiin. Tämä työ vaatii hurjaa keskittymistä. Kun ottelu on loppu, olen usein itsekin ihan loppu.
Myös kuuluttaja valmistautuu otteluihin.
– Katselen tilastoja. Opettelen lausumaan pelaajien nimet oikein. Viime kädessä kysyn pelaajalta, miten hänen nimensä lausutaan. Esimerkiksi nimi Kennedy Nwanganga ei ole kovin helppo lausua oikein.
FC Inter ei ole ainoa seura, joka nauttii Rainerin kuulutuksista. Hänen äänensä kuullaan ÅIFK:n lisäksi TPK:n futsal-otteluissa ja KaaPon sekä FC Interin reservijoukkueen jalkapallo-otteluissa. Kuuluttajauran huipentumana ovat olleet Suomen Palloliiton maaottelut.
Pitkään kuuluttajauraan mahtuu myös ikimuistoisia hetkiä.
– Eräs huippuhetki oli, kun Närpes Kraft oli lähellä putoamista Ykkösestä Kakkoseen. Kun onnistuimme säilyttämään sarjapaikan, huusin mikrofoniin. Annoin tunteiden palaa oikein kunnolla. Tietysti Interin vuoden 2008 mestaruus ei unohdu koskaan. Muistan, miten Maarianhaminassa vaadittiin tiettyä tulosta. Kun se tuli, ilmoitin sen yleisölle nautiskellen. Pidin pienen tauon, katsomo oli ihan hiljaa, ja sitten yleisö suorastaan räjähti.
