VARSINAIS-SUOMI / KAARINA – Jäljellä on vain rauniot. Kyseessä on kuitenkin arvokas arkeologinen kohde. Piikkiönlahden rannalla Kaarinan Kuusistossa sijaitseva piispanlinnan rauniot ja sen lähellä sijaitseva Kuusiston kartano on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Monet Turusta Kaarinan kautta Saariston Rengastielle matkaavat pysähtyvät heti alkumatkasta tutustuakseen Kuusiston piispanlinnan raunioihin. Vaikka paljoa ei ole enää jäljellä, voi paikan päällä aistia arvokkaan menneisyyden. Aurinkoisena kesäpäivänä linnan alue on oiva retkikohde. Raunioilta avautuu kaunis merinäkymä.
Linnan rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopulla. Vuosisatojen aikana kivinen rakennus sai ympärilleen vain osittain nykypäivään asti säilyneen ympärysmuurin. Kuusiston linna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvaksi.
Tehtävässään se palveli aina uskonpuhdistukseen saakka, kunnes kuningas Kustaa Vaasa antoi purkukäskyn vuonna 1528. Haluttiin vähentää katolisen kirkon vaikutusvaltaa Suomessa. Tuhon täydensi linnan kivimateriaalin uusiokäyttö. Oletettavasti kiviä rahdattiin laivoilla Turun linnan rakentamiseen. Mahdollisesti osa Piikkiön kirkon rakennusmateriaalista on peräisin Kuusistosta. Varmuudella tiedetään, että linnan alueelta vietiin suuria määriä tiiliä Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjaustöihin.
Kuusiston piispanlinnan merkitys oli suurimmillaan Maunu Tavastin aikana 1400-luvulla. Tavast oli keskiajalla Suomen tärkein katolinen piispa. Hän toimi virassaan vuosina 1412-1450. Maunu Tavast laajensi myös Turun tuomiokirkkoa. Sinne hänet on myös haudattu.
Kuusiston linnan viimeinen katolinen piispa oli Arvid Kurki. Hän joutui kuitenkin 1500-luvulla pakenemaan Ruotsiin. Piispanlinna oli tovin tanskalaisten hallussa, kunnes Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa valloitti linnan uudestaan.
KUUSISTON LINNANRAUNIOT
Osoite: Linnanrauniontie 634, Kaarina.
LUE MYÖS: Ravattulan kylän Ristimäki on eräs arvokkaimmista Suomen arkeologisista löydöistä
