Raision Loimun Mestaruusliigan ottelu on pitkällä erätauolla. Kerttulassa tila ja aika käytetään hyväksi. Loimu esittelee junioritoimintaansa marssittamalla parketille seuran eri joukkueiden pelaajia. Kerttulan palloiluhalli täyttyy lukuisista nuorista ja vielä nuoremmista lentopallon harrastajista.
Monelle katsomossa istuvalle näky on hämmentävä, sillä Raision Loimu tunnetaan parhaiten miesten liigajoukkueesta. Kun mukaan lasketaan Loimu Juniorit ry, jäseniä on yhteensä yli kolmisen sataa. 200 lisenssipelaajalla Loimu on Suomen kymmenen suurimman lentopalloseuran joukossa.
Loimu on perustettu vuonna 1958. Edustusjoukkue nousi pääsarjaan vuonna 1977 ja on pelannut siitä lähtien Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Seuran junioritoiminta on eriytetty omaksi organisaatioksi. Raision Loimu Juniorit ry on perustettu vuonna 1999. Se toimii yhdessä saman sateenvarjon ja brändin alla.
Sami Rintamaa on Raision Loimu Juniorit ry:n toiminnanjohtaja. Rintamaan pesti on melko tuore, sillä hän aloitti työssään vasta tammikuussa 2023. Raision Loimu Juniorit ry:n puheenjohtajana toimii Jari Lehtonen.
Loimun edustusjoukkueessa on esiintynyt poikkeuksellinen määrä seuran omia kasvatteja. Tässä tuoreimpia: Tomi Saarinen, Eetu Mäki, Samuel Salminen, Väinö Rahko, Sebastian Pozo Hernandez, Esko Vuorinen, Aatu ja Eetu Kulmala, Aleksei Zhbankov…
Heistä Saarinen siirtyy ensi kaudeksi ammattilaiseksi Saksaan, Rahko on tuore Suomen mestari ja Pozo Hernandez hopeamitalisti.
Kun muistellaan Loimun pelaajapolun läpikäyneitä Mestaruusliigapelaajia hieman pidemmältä ajalta, muodostuu listasta todella pitkä: Ville Kakko, Marko Rantanen, Kari Kalin, Jari Brandt, Kaius Peltonen, Jari-Antti Hörkkö, Eemeli, Akseli ja Aapeli Kouki, Tomi ja Ossi Rumpunen…ja tässä heistäkin vain osa.
Ja kun listaan otetaan mukaan vielä Loimun naispelaajiakin, kuten Netta Laaksonen, Veda Mansikkaviita ja Nea Luntamo, lista sen kuin pitenee.
Viime vuosina Loimun kokoonpanossa on ollut seuran omia kasvatteja jopa kahdeksankin samalla kaudella. Se on määrä, mihin muut joukkueet lentopallon pääsarjassa eivät yllä lähellekään.
Näin halutaan olevan Loimussa jatkossakin, ja siksi junnupuolen toiminnanjohtaja Rintamaalla ja puheenjohtaja Lehtosella on iso ruutu hoidettavana. Kaikki junioripelaajat eivät yllä Mestaruusliigatasolle, mutta Loimulla on useita aikuisjoukkueita, jotka pelaavat lentopalloa harrastusmielessä. Tärkeää on myös kasvattaa junioreista aikuisia, jotka osaavat toimia ryhmässä ja harrastavat liikuntaa.
Aikoinaan lentopallo oli paljon harrastettu laji ja puulaakeja pelattiin lähes kaikilla paikkakunnilla sekä työpaikkaporukoista lähtien harrastettiin lentopalloa. Loimu haluaa olla tukemassa tämän perinteen henkiin herättämistä, ja siksi seura on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi toimintaansa käynnistävän Ihalan omakotiyhdistyksen lentopallon harrasteryhmän, Raision kaupungin käynnistämän istumalentopalloryhmän sekä Velkua Volleyn kanssa.
Lentopallon parissa näkee muiden palloilulajien tavoin usein toisen, jopa kolmannen polven harrastajia. Oma isä tai äiti on monen nuoremman lentopallopelaajan esikuva. Ensimmäisiin harjoituksiin on menty vanhempien innoittamina.
Ikäluokat pienentyvät ja kilpailu nuorista pelaajista etenkin pienemmillä paikkakunnilla on kova. Vaikka lentopallo on tuttu laji kaikille suomalaisille, uhkana on jäädä trendilajien varjoon. Raisiossa on kuitenkin onnistuttu, sillä Loimun toiminnassa on aikuisten ohella useita juniorijoukkueita. Nuorimmat F-juniorit ovat vasta 2016 syntyneitä. Heille lentopallo on vielä yksi harrastus muiden lajien joukossa.
Toiminnanjohtaja Rintamaan tärkeimpiä tehtäviä on lentopallon markkinointi niin, että lapsia saadaan houkuteltua lajin pariin. On tärkeää saada lapsia mukaan pienestä pitäen, jotta seurassa olisi jatkossakin riittävästi pelaajia myös nuorten ja aikuisten joukkueisiin.
Miten lapsia on yritetty houkutella lentopallon pariin?
– Olemme pyrkineet pitämään aloituskynnyksen matalana esimerkiksi perustamalla Startti-ryhmän 7-10 -vuotiaille ja harrasteryhmän hieman vanhemmille. Olemme tehneet aktiivisesti myös kouluvierailuja. Nousiaisissa, Naantalissa ja Ruskolla järjestimme perhelentistapahtumia. Olemme pitäneet eri ryhmissä avoimia treenejä sekä kaveritreenejä. Olemme olleet myös entistä aktiivisemmin mukana eri tapahtumissa markkinoimassa seuraa.
Lentopalloa on pidetty perinteisesti edullisena lajina harrastaa. Muut lajit ovat siirtyneet ammattivalmentajiin, kun talkootyö on vähentynyt. Samalla harrastuskustannukset ovat nousseet.
Miten lentopallossa?
– Lentopallossa on totuttu edullisiin kustannuksiin. Kausimaksujen nosto herättää aina kritiikkiä. Jääkiekossa kuukausimaksu on yhtä suuri kuin meillä koko kausimaksu. Edullisuus helpottaa lentopallon harrastamisen aloittamisen. Tavoitteiden kasvaessa myös taloudellisen panostuksen pitäisi kasvaa, mutta se herättää lentopallopiireissä aina keskustelua.
Kuka tahansa innokas isä tai äiti voi perustaa lapsille sählykerhon. Lentopallo vaikuttaa kuitenkin lajilta, missä valmentajalta vaaditaan erityisosaamista.
– On tietysti etu valmentajalle, jos on itsekin harrastanut lajia. Usein juniorijoukkueissa valmentajana onkin jonkun pelaajan isä. Usein aluksi riittää, kun osaa kannustaa lapsia ja luo innostavan ympäristön harjoituksiin. Tarvittavan lajiosaamisen hankkimiseen löytyy aluksi apua seuran sisältä ja myöhemmin sitten liiton koulutuksista, joihin osallistumista seura tukee.
Lentopallossa poikien määrän pienentyminen suhteessa tyttöihin on erikoinen ilmiö, sillä muissa palloilulajeissa on käynyt juuri päinvastoin.
– Tytöt tulevat mukaan kavereiden mukana. Poikien puolella joudumme kilpailemaan muiden lajien kanssa. Moni mieltää lentopallon vaikeaksi lajiksi aloittaa. Ehkä lentopallossa poikien mielestä etenkin alussa ei ole yhtä vauhdikasta toimintaa kuin muissa lajeissa. Lentopallossa ei myöskään ole nuorille Lauri Markkasen tavoin valovoimaista esikuvaa. En haluaisi etsiä syitä poikien vähyyteen vain seuran ulkopuolelta. Meidän täytyy seurana toimia paremmin, että osaamme tehdä lajista jatkossa houkuttelevamman vaihtoehdon myös pojille.
Raisioon on tulossa vuonna 2025 valmistuva Tiedonpuiston koulu. Sen yhteyteen tulee iso liikuntasali, joka parantaa raisiolaisten sisälajien olosuhteita.
Millaiset ovat junnujen harjoitusolosuhteet Raisiossa?
– Enemmän tarvittaisiin saleja. Ihan rajoilla ollaan menty. Turnauksissa on jouduttu toisinaan turvautumaan naapurikuntien saleihin. Kerttulan liikuntahalli on ollut juniorilentopalloilijoille ”kielletty hedelmä”, kun se on ollut aina niin varattu.
