Valikko Sulje

Lätkänpelaaja voi nykyisin opiskella uransa aikana – Kalle Sahlstedt jätti hyvän perinnön

Näillä nuorilla A-juniori-ikäisillä pelaajilla katseet ovat tulevaisuudessa. Turussa ex-kiekkolehtori, nykyinen Rauman Lukon urheilutoimenjohtaja, Kalle Sahlstedt loi järjestelmän, jonka avulla on mahdollisuus tulla maailman parhaaksi pelaajaksi ja silti suorittaa opinnot kunniakkaasti.

Kalle Sahlstedt oli kiekkouransa aikana kummajainen. Kun pelimatkoilla bussin takaosassa iskettiin kortteja pöytään, Kallella oli usein tenttikirjat luettavanaan.

Lätkän pelaamisen ohella Sahlstedt opiskeli opettajaksi.

Sahlstedtin pelit loppuivat KalPassa keväällä 2010 omasta tahdostaan. Vaikka ikää oli kertynyt jo 36 vuotta, Sahlstedt pelasi viimeisellä kaudellaankin yhä huipulla. Viisinkertainen Suomen mestari suunnitteli kuitenkin jo peliuran jälkeistä elämäänsä. Seuraavana syksynä Sahlstedt aloitti liikunnan opettajana Turussa.

Kallen aloittaessa opettajauraansa Turussa suunniteltiin uuden viran perustamista, joka auttaisi jääkiekkoilijoita yhdistämään opiskelun ja urheilun. Poikien huonot oppimistulokset olivat huolestuttaneet jo pitkään. Etenkin monen kiekkoilijan urasta unelmoivan nuorenmiehen mielenkiinto oppikirjoihin ei ole ollut järin suuri. Ongelma tiedostettiin aikoinaan Aurajoen urheilulukiossa ja asia päätettiin ratkaista.

– Sen aikainen lukion rehtori Markus Kalmari ja TPS:n Jukka Koivu ottivat minuun yhteyttä. Siihen aikaan lukion viimeinen vuosi meni lähes kaikilta kiekkoilijoilta penkin alle. Myös harjoitteluun piti saada lisää määrää ja laatua, esimerkiksi tehostamalla aamuharjoitusta. Päätettiin palkata jääkiekkovalmentaja, joka käyttää osan ajastaan harjoitusten suunnitteluun ja vetämiseen sekä auttaa pelaajia opiskeluasioissa.

Turku oli edelläkävijä, sillä Sahlstedt oli Suomen ensimmäisiä jääkiekkolehtoreita. Työ lähti käyntiin tyhjästä, mutta jo muutaman vuoden aikana mentiin paljon eteenpäin sekä harjoittelussa että opiskelussa.

Sahlstedt patisti vuosien ajan Kerttulin urheilulukion jääkiekkolehtorina lätkänpelaajia koulunpenkille. Haasteellinen tehtävä tuotti tulosta jopa paremmin, kuin mitä lehtori uskalsi toivoa.

Opiskella ehtii myöhemminkin, kun ura on ohi, ajattelee yllättävän moni vielä nykyäänkin. Oppikirjojen avaaminen ja opiskelurytmin löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa, kun ikää ja perhettäkin on tullut vuosien aikana.

– Nykysukupolvi miettii selvästi enemmän tulevaisuuttaan. Moni harkitsee eri mahdollisuuksia. Esimerkiksi liigapelaajallakin on ihan kohtuullisesti vapaa-aikaa. Osa kokee opiskelun jopa vastapainona lätkänpelaamiselle. Uran lopettaminen on yllättävän paljon helpompaa, kun olet jo opinnoissa kiinni tai mahdollisesti opinnot ovat jo siinä vaiheessa valmiina.

Nuoren suhtautuminen koulunkäyntiin heijastuu kotioloista. Vanhempien esimerkki on tärkeä.

– Totta kai sillä on suuri merkitys, mitä vanhemmat pitävät tärkeänä. Pitkälti se lähtee siitä, mitä kodissa arvostetaan. Tosin poikkeuksiakin on molempiin suuntiin.

Kerttulin urheilulukiossa kiekkoilijoiden koulumenestys on ollut tuloksellisesti kannustava. Valkolakin ovat saaneet jo monet. Myös ammatillisella puolella on saatu hyviä tuloksia.

– Käytännössä lähes kaikki ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen loppuun. Myös ammatillista tutkintoa suorittavat pääsevät mukaan Urheiluakatemian toimintaan. Ne, jotka ovat siirtyneet NHL:ään hyvin varhaisessa vaiheessa, koulu on saattanut jäädä kesken, mutta silloin syykin on erittäin ymmärrettävä.

Lukio-opinnot eivät vanhene, joten Rasmus Ristolainen ja Mikko Rantanen saattavat suorittaa vielä myöhemmin opintonsa päätökseen. Sen verran vähän jäi näiltä kiekkomiehiltä lukion kursseja suorittamatta.

Sahlstedt näkee opiskelun osana pelaajan urheilullista kehitystä. Opintojen saaminen päätökseen on esimerkki oikeanlaisesta elämänasenteesta.

– Kun käyt koulun fiksusti, vaikka panostatkin jääkiekkoon, niin se kertoo paljon sinusta ihmisenä. Se kertoo, että olet työteliäs ja sinulla on oikea asenne, et anna periksi, kun tulee vaikeuksia tai kun aina ei ole kivaa. Niistä, jotka lusmuilevat jo opintojen alkuvaiheessa, tulee harvoin ammattipelaajia. Itse koen, että jokaisen tulisi suorittaa toisen asteen opinnot valmiiksi ennen kuin siirtyy ammattilaiseksi. Poikkeus on, jos olet supertalentti, niin sitten viedään väkisin NHL:ään. On oikein satsata ihan kaiken lätkään, kunhan sitten satsaa ihan kaiken. Silloin pitää tehdä tinkimättä koko ajan valintoja, jotka edesauttavat kehitystä. Jossain vaiheessa pitää kuitenkin kaikkien miettiä, mitä tehdä uran jälkeen. Kaikilla pitäisi olla suunnitelma tulevaisuutta varten.

Lätkän harrastaminen, etenkin maajoukkuetasoisella pelaajalla, vie aikaa. Toisen asteen tutkinnon voi suorittaa venyttämällä opiskeluaikaa. Sahlstedt kuitenkin yllättyi tuloksista.

– Moni pelaaja on kolunnut kaikki ikäluokkansa maajoukkuetapahtumat, silti heistä useat valmistuvat normaaliajassa. Pitää muistaa, että kolmen vuoden aikana tulee paljon poissaoloja leiritysten ansiosta. Pidän saavutusta hyvänä. Osa valmistuu hyvin arvosanoin, osa jopa huippuarvosanoin.

Turun Seudun Urheiluakatemian jääkiekkolehtori rakensi seitsemässä vuodessa nykyjärjestelmän. Tyhjästä luodun viran ympärille luotiin järjestelmä, joka on nyt myös käytössä muuallakin Suomessa. Tuli kuitenkin aika siirtyä uusiin haasteisiin. Tuttu organisaatio, Rauman Lukko, sai houkuteltua Sahlstedtin seuran urheilutoimenjohtajaksi.

Sahlstedt jätti perinnöksi järjestelmän, jossa kaikki on pelaajasta itsestään kiinni. On oikeasti mahdollisuus tulla maailman parhaaksi pelaajaksi ja silti suorittaa opinnot kunniakkaasti.

Kallen isoihin jääkiekkolehtorin saappaisiin hyppäsi Timo Hirvonen, entinen liigapelaaja ja Espoon Bluesin seuraikoni, jonka pelinumero on jäädytettynä Espoo Areenan kattoon.

– Hirvonen on pärjännyt loistavasti. On alan absoluuttista huippua, kuten Kallekin, toteaa Turun Seudun Urheiluakatemian kehitysjohtaja Janne Salmi.

Näiden miesten (Saku Koivu, Miro Keskitalo, Mikko Rantanen) kiekkouraa ei ole koulunkäynti haitannut. Koivu suoritti lukio-opinnot loppuun ja teki komean NHL-uran. Sen sijaan Mikko Rantaselta (oik.) on jäänyt muutama lukion kurssi suorittamatta – ymmärrettävistä syistä.

ETUSIVU