PIRKANMAA / TAMPERE – Lauri Viita (1916-1965) ja Tampereen Pispala liitetään aina yhteen, huolimatta siitä, että Viita muutti lopullisesti pois Pispalasta jo vuonna 1948. Teoksissaan hän kuitenkin usein palasi lapsuusajan maisemiin.
Kirvesmiehen Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin kuopukselta jäi lukio kesken. Lauri kouluttautui kirvesmieheksi isänsä tavoin. Kirjoittaminen oli kuitenkin kiinnostanut nuortamiestä jo kouluajoista lähtien. Ensimmäinen runokokoelma vuodelta 1947 Betonimylläri sai sen verran hyvän suosion, että Lauri Viita päätti ryhtyä oikeaksi kirjailijaksi.
Seuraava runokokoelma Kukunor ilmestyi 1948 ja pari vuotta myöhemmin proosateos Moreeni, josta tuli suurmenestys. Kirja kertoo pispalalaisen työläisperheen värikkäästä elämästä 1900-luvun alussa. Teoksessa on paljon yhtymäkohtia Viidan omaan lapsuuteen.
Viidan lyhyeksi jäänyt elämä oli värikäs. Hän oli kolmasti naimissa ja sai perillisiä kaikista avioliitoistaan, yhteensä seitsemän lasta. Moreenin ilmestyessä Viita oli naimisissa runoilija Aila Meriluodon kanssa. Myrskyisän avioliiton rasitteena olivat Viidan mielenterveysongelmat. Kirjailija vietti pitkiä jaksoja Kellokosken mielisairaalassa.
Vuonna 1965 Viita kuoli 49-vuotiaana auto-onnettomuudessa taksin törmättyä rattijuopon ajamaan kuorma-autoon. Hänen viimeiseksi työkseen jäi romaani Entä sitten, Leevi, joka julkaistiin 1965 juuri ennen kirjailijan kuolemaa. Trilogiaksi tarkoitettu sarja jäi kesken.
Suppeasta tuotannosta huolimatta Lauri Viitaa pidetään yhtenä maamme merkittävimmistä kirjailijoista. Hänen Pispalan lapsuudenkoti on kunnostettu museoksi. Se esittelee Viidan elämänvaiheita. Keittiöstä ja kamarista koostuva asunto on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Museon omistaa kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ja Lauri Viita -seura vastaa sen ylläpidosta.
LAURI VIITA -MUSEO
Osoite: Portaanpää 8, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE LISÄÄ: Hatanpään kartano on tamperelaisten päiväretkikohde
LUE MYÖS: Idänsuhteiden museo Nootti korvasi Lenin-museon
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Pääkirjasto Metso on kuin taideteos
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Muumimuseo on suunnattu lähinnä aikuisväestölle
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE LISÄÄ: Pyynikin näkötorni – munkki päivässä pitää nutturan löysällä
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
