Lavian Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo on ainutlaatuinen kohde Suomessa

SATAKUNTA / LAVIA – Lavia on alle parin tuhannen asukkaan entinen kunta Satakunnassa. Muutaman vuoden takaisen pakkoliitosten myötä siitä tuli osa Porin kaupunkia.

On vaikea edes kuvitella, miten nykyisin syrjässä sijaitseva Lavian kirkonkylä oli aikoinaan tärkeä liikenteen solmukohta. Yhden päivän aikana kunnan keskustan kautta kulki kymmeniä linja-autovuoroja. Nyt vuorot ovat aivan minimissä.

Eräs mielenkiintoinen muisto entisajoista on kuitenkin säilynyt. Harva ohikulkija aavistaa, mikä aarre kätkeytyy erääseen kiinteistöön. Sen pihamaalle on pysäköity useita vanhoja loppuun ajettuja linja-autoja. Vaikuttaa enemmänkin onnibussien hautausmaalta. Kyseessä on kuitenkin lajissaan ainutlaatuinen kohde koko Suomessa, Lavian Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo.

Todellisuudessa kyse on paljon tärkeämmästä kuin pelkästään museosta. Kohde on tunnetun satakuntalaisen liikennöitsijä Väinö Keto-Seppälän perustama linja-autovarikko. Paikalla on aikoinaan toiminut valtakunnallisestikin tunnettu Lavian Autokoritehdas.

Ja mikä parasta, täällä maalaismaisemien keskellä voi tehdä aikamatkan 1940-luvulle, varikon ja koritehtaan perustamisen alkuaikoihin. Nimittäin sodan jälkeinen aika on yhä konkreettisesti nähtävänä ja koettavana. Autokoritehdas verstaineen on lähes alkuperäisessä asussaan.

Keto-Seppälä aloitti liikennöinnin 1920-luvulla. Yhtiö kasvoi vuosien aikana tunnetuksi toimijaksi ensin Satakunnassa ja myöhemmin myös Etelä-Pohjanmaalla. Pori oli keskuspaikka ja Laviasta kehittyi yrityksen toinen tärkeä tukikohta.

Keto-Seppälä osti 1930-luvulla Lavian keskustasta konkurssiin menneen kaupan tontteineen ja perusti samalle paikalle busseilleen oman varikon. Autoaseman yhteyteen rakennettiin muun muassa pilketehdas tuottamaan polttoainetta häkäpöntöille. Puinen pilketehdas on yhä pystyssä tontilla ja löytyypä sen tiloista täysin käyttämätön pönttökin.

Sodan jälkeen Väinö päätti toteuttaa uuden ideansa eli oman autokoritehtaan perustamisen. Muut liikennöitsijät olivat perustaneet Ajokki-nimisen koritehtaan ja Keto-Seppälä päätti perustaa omansa, kilpailijan Ajokille. Näin emoyhtiön rinnalle syntyi tytäryhtiö Lavian Autokori.

Tehtaan, tai paremminkin verstaan, vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa vuonna 1948. Tunnelma oli kuitenkin alkuaikoina apea, sillä tehtaan perustaja liikennöitsijä Keto-Seppälä menehtyi itse auto-onnettomuudessa. Hän oli suistunut henkilöautolla tieltä Kauhajoella ja törmännyt puuhun. Bussifirma ja koritehdas jatkoivat toimintaansa ilman perustajaansa.

Keto-Seppälän verstaalla ensimmäinen linja-auton kori valmistui vuonna 1948. Vielä vuonna 1982 Lavian koritehtaalta valmistui kolme autoa. Koritehtaan toiminnan päättyessä Laviassa oli rakennettu kaikkiaan 120 linja-auton koria. Moni niistä päättyi myös muille liikennöitsijöille. Bussien ohella rakennettiin kuorma-autoja ja useita erikoisautoja, kuten ajoneuvoja puolustusvoimien käyttöön. Alustoina käytettiin pääasiassa Sisun ja Scanian valmiita alustoja. Enimmillään Lavian Autokori työllisti kolmisenkymmentä henkilöä.

Lavian verstaalla linja-autojen korit rakennettiin toimintansa loppuun saakka puukehikkoisina (saarni). Ainoastaan ulkokuori oli peltiä. Lavian Autokori oli maamme viimeinen tätä menetelmää käyttänyt tehdas. Toiminnan nykyaikaistaminen olisi vaatinut siirtymistä teräs- tai alumiinikorien valmistukseen.

Vuonna 1989 seinäjokelainen A. & J. Hautamäki Oy osti Keto-Seppälän liiketoiminnan ja linja-autot, mukaan lukien Lavian varikon. Vuonna 2002 A. & J. Hautamäki Oy siirtyi ranskalaisen Connexin omistukseen. Lopulta Lavian liikennevarikko siirtyi Satakunnan Liikenteelle. Tämäkin aika jäi lyhytaikaiseksi, sillä paikka laitettiin myyntiin vuonna 2012.

Vanhoista kulkupeleistä kiinnostunut Timo Lehtonen etsi ystäviensä kanssa sopivaa paikkaa, minne voisi sijoittaa vanhoja linja-autoja museotoimintaa varten. Lavian varikko oli tähän tarkoitukseen täydellinen – syrjäisestä sijainnistaan huolimatta.

Kesällä 2012 tehtiin kaupat. Siihen sisältyi kiinteistön ohella myös irtaimisto, kuten korien tekemiseen tarkoitettu puutyöverstas alkuperäisine koneineen. Museotoiminta käynnistettiin osakeyhtiömuotoisena. Toiminnan tukijoina ovat Suomen Linja-autohistoriallinen seura (SLHS) ja Kaupunkiliikennehistoriallinen seura (KLHS).

Mahdollista tutustumiskierrosta varten Lavian Linja-auto- ja koriteollisuusmuseon aukioloaika pitää varmistaa etukäteen (Kts. Facebook-sivut). Kun toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, on säännöllisiä aukioloaikoja haastava järjestää.

Kohde ei voi myöskään ottaa vastaan suuria matkailijamääriä, sillä tilat ovat sokkeloiset ja ahtaat – kuten entisaikojen tehtaissa tilat tuppasivat olemaan. Saniteettitilatkin ovat vaatimattomat. Monet alan intohimoiset harrastajat ovat toki jo vierailleen täällä, onhan kyseessä lajissaan ainutlaatuinen kohde koko Suomessa.

LAVIAN LINJA-AUTO- JA KORITEOLLISUUSMUSEO

Osoite: Tampereentie 14, Lavia (Pori).

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Lavian Kauppamuseo on salaisten museoiden helmi – museo on avoinna vain harvakseltaan

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.