SATAKUNTA / KULLAA – Kullaan maaseutukylässä sijaitseva Leineperin ruukki on eräs Satakunnan suosituimpia matkailukohteita. Syystäkin, sillä historiallinen ympäristö on saatu entisöityä hyvin. Vaikka useita alkuperäisiä rakennuksia on jo kadonnut, saa vierailija hyvän käsityksen, millaista elämä oli aikoinaan ruukkikylässä.
Leineperin teollinen ruukkitoiminta sai alkunsa vuonna 1771, kun majuri Berndt Johan Hastfer aloitti perustamalla ensimmäiset rautaruukit. Taottava takkirauta tuotiin Ruotsissa, edullinen työvoima saatiin kyläläisistä. Runsaat metsävarat hiilen valmistamiseen tuli lähimetsistä ja vesivoimaa koskesta. Myöhemmin kokeiltiin myös kotimaista rautamalmia, mutta se ei ollut laadultaan kannattavaa.
Leineperin omistajat vaihtuivat nopeaan tahtiin. Nousukausi koettiin porilaisen K.J. Lönebergin aikakaudella 1800-luvun lopulla. Raudanvalmistuksessa otettiin käyttöön nykyaikaisia menetelmiä ja alueelle nousi uusia rakennuksia. Vähitellen Leineperin painopiste siirtyi maatalouteen. Ruukkitoiminta loppui lopullisesti 1902.
Isoin syy ruukkitoiminnan hiipumiseen oli Porin ja Tampereen välisen rautatielinjauksen kulku muualta kuin Leineperin kautta. Kokonaan Leineperi ei kuitenkaan hiipunut. Taonta- ja sahaustoiminta jatkui pienimuotoisena. Tila oli siirtynyt Ahlströmin suvun omistukseen. Vuonna 1977 perikunta myi Leineperin teollisuusrakennukset entiselle tilanhoitajalle Eero Tupalalle. Kullaan kunta osti ruukkialueen 1980-luvun lopussa.
Tutustumisen Leineperin ruukkiin kannattaa aloittaa tutustumalla alueen pienoismalliin, joka on sijoitettu entiseen meijerirakennukseen. Ääni- ja valotehostein rakennetun pienoisruukin elämä on pysäytetty vuoteen 1895. Oppaan avulla saa hyvän kuvan, millainen ruukkialue oli aikoinaan. Monelle Leineperin kävijälle tärkein kohde on painonostaja Kaarlo Kangasniemen syntymäkoti.
Kannattaa tutustua ennen vierailua Lieneperin informatiivisiin internet-sivuihin.
LEINEPERIN RUUKKI
Osoite: Pitkäjärventie 7, Kullaa (Ulvila).
LUE MYÖS: Jalomäen umpipiha on nimensä veroinen
LUE MYÖS: Olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemen syntymäkoti on avoinna yleisölle
LUE MYÖS: Taattolan ulkomuseoalue sijaitsee kauniissa maalaismaisemassa