PIRKANMAA / TAMPERE – Hämeenpuiston varrella Tampereen Työväentalossa 1900-luvun alkuvuosina kaksi venäjää puhuvaa tulevaa suurmiestä tapasivat toisensa salaa. Vladimir Leninin ja Josif Stalinin kohtaamisella oli suuri merkitys Euroopan historialle. Kommunistijohtajat päättivät tehdä Venäjällä vallankumouksen ja perustaa uuden valtion, Neuvostoliiton. Siinä samalla Suomellekin tarjoutui mahdollisuus itsenäistymiseen.
Noista ajoista on vierähtänyt yli vuosisata. Neuvostoliitto on lakannut olemasta, mutta Tampereella vuonna 1946 avattu Lenin-museo on yhä olemassa, ja entistä elinvoimaisempana. Museo sijaitsee Työväentalon salissa, eli samassa paikassa, jossa Stalin ja Lenin tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1905.
Uusi ja erilainen! Viihdyttävä että vakava! Naurattaa ja itkettää! Näillä sanoilla remontin läpikäynyt Lenin-museo mainostaa itseään. Perussanoma ei ole juurikaan muuttunut, mutta nykytekniikka mahdollistaa elämyksellisen tarinan Neuvostoliiton ja Suomen rinnakkaiselosta keisariajan viimeisestä henkäyksestä perestroikan mullistaviin seurauksiin.
Museon alkuaikoina sodan jälkeen Tampereen Lenin-museo oli silloin harvinaisuus. Se oli ensimmäinen Neuvostoliiton ulkopuolelle perustettu Lenin-museo. 1990-luvun alussa tapahtuneiden mullistusten seurauksena Lenin-patsaita kaadettiin kaikkialla ja Lenin-museoita lakkautettiin. Tampereella toimintaa jatkettiin. Tampereen museosta tulikin niitä harvoja säännöllisesti avoinna olevia Lenin-museoita.
Museon alkuaikoina neuvostoturistit olivat normaali kävijöitä. Tampereen Lenin-museo kuului heidän vakio-ohjelmaansa. Toisinaan neuvostokävijöitä oli enemmän kuin suomalaisia. Neuvostoliiton romahdettua ja museon rahoituksen vähentyessä kävijämäärät putosivat.
Mutta, kun poliittinen ilmapiiri muuttui, antoi se mahdollisuuden myös museolle uudistua. Näyttely saattoi nyt suhtautua myös kriittisesti Neuvostoliitto-aikaan ja Lenin aikaansaannoksiin. Museo alkoi saada harvinaisuutena ansiosta myös kansainvälistä mainetta.
Kuten olettaa saattaa, museossa Lenin ja Stalin ovat vahvasti esillä. Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on Vladimir Sevroinin maalaus, missä Lenin ilmoittaa kansalle vallankumouksellisten voitosta. Johtajan puhe nostattaa suuren riemun Smolnaan kokoontuneen kansan keskuudessa.
LENIN-MUSEO
Osoite: Hämeenpuisto 28, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
