– Onko tässä jonon pää?
Turun lentonäytöksen eräs harvinaisuuksista, Naton massiivinen nelimoottorinen tutkavalvontakone Boeing E-3A Sentry, kerää uteliasta väkeä. Koneen tunnistaa valtavasta lautasmaisesta tutka-antennista koneen katolla. Pitkä jono kiemurtelee näyttelyalueen halki. Sadat ihmiset jonottavat kärsivällisesti pääsyä nähdäkseen sisältä komentokeskuksen, jolla johdetaan Nato-maiden ilmaoperaatioita.
Jos Naton tutkakone on näyttelyn jättiläinen, edustavat Turun Lentokerhon ”lennokkipoikien” lennokit näyttelyn pienimmän kokoluokan antia. Nappulaikäisten innostus lentämiseen on kuitenkin suuri, vaikka lennokkiharrastaja ei itse lennäkään.
– Turun Lentokerhon lennokkijaostossa on mukana 10-18 -vuotiaita poikia. Tänään lentonäytökseen olemme saaneet mukaan myös tyttöjä Raision seurakunnan lennokkikerhosta, kertoo Jarmo Hellevaara, joka oli pitkään Lentokerhon nuoriso- ja lennokkijaoksen puheenjohtajana.
Lennokkiharrastus ei ole mikään uusi ilmiö. Uutta on se, kun nykyisin erityyppisiä lennokkeja voi hankkia lähes tai täysin valmiina. Ennen lennokin joutui itse alusta asti rakentamaan. Vaikka lennokkiharrastuksen aloittaminen on helpompaa kuin aikaisemmin, lennättäminen vaatii taitoa.
– Lennättäminen on yllättävän vaikeaa. Kokematon, joka ei ole koskaan lennättänyt, rikkoo koneen muutamassa sekunnissa. Lennokkikerhomme jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa. Sillä saa paikan, missä harrastaa. Kerho tarjoaa opastuksen ohella tarvittavat liimat ja työkalut.
Lennokkiharrastuksen voi aloittaa edullisesti vapaasti lentävistä liidokeista. Turun lentonäytöksessä on mukana RC-lennokkeja. Radio-ohjaus onkin nykyään suosituin lennokkien ohjaustapa. Sähkö- tai polttomoottorikäyttöiset lennokit ovat kuin lentokone pienoiskoossa ja niitä ohjataan samoin periaattein kuin isoakin konetta.
– Näytöksen pienimmät ovat sähkölennokkeja. Isommissa on polttomoottori, joka käyttää polttoaineena metanolia. Halvimmat mallit täydellisenä pakettina, joissa on mukana radio-ohjauslaitteet, maksavat noin 150 euroa. Kalleimmissa malleissa ei ole hintakattoa.
Suomessa on voimassa lennokkeja koskeva määräys, joka määrää missä ja miten lennokkia saa lennättää. Ilmailulaki koskee myös harrastajia.
Turun Lentokerho on lähes 500 jäsenmäärällään eräs Suomen suurimmista Ilmailuliiton kerhoista. Yhdistys on perustettu jo vuonna 1948.
– Lennokkipojat on tarkoitettu kerhon nuorimmille. Lentokerho tarjoaa jäsenillemme myös mahdollisuuden harrastaa moottori-, purje- ja moottoripurjelentoa. Harrastamisen lisäksi kerho on mukana kouluttamassa uusia ilmailijoita, kertoo Turun Lentokerhon puheenjohtaja Jyri Mattila.
Kerhon puheenjohtajapestin ohella Mattila on muun muassa llmavoimien koelentäjä. Hän on testannut henkilökohtaisesti neljää Ilmavoimien harkinnassa olevaa uutta hävittäjää.
Mattilalla on iso vastuu Turun Turku Air Show’n ja Ilmailuliiton 100-vuotisjuhlanäytöksen toteutumisessa. Käytännön järjestelyistä vastaa Turun Lentokerho, kuten useina kertoina aikaisemminkin.
– Turun kenttä on eräs parhaimmista Suomen lentokentistä lentonäytösten järjestämiseen. Kiitorata on itä-länsi-suunnassa ja yleisö voi seurata tapahtumia aurinko selän takana. Näyttelyalue, rahtiterminaalin edusta, on erittäin suuri. Turkuun on ulkomailta lyhyt matka. Suurin osa näytöskoneista tulee aina Keski-Euroopasta, Englannista ja Ruotsista.
Lentokerho toimii Turun ohella myös Oripäässä. Turku on moottori- ja moottoripurjelennon tukikohta. Purjelentotoiminta on keskittynyt Oripään kentälle. Kerholla on käytössä kolme moottorikonetta, kaksi moottoripurjelentokonetta ja viisi purjekonetta.