KANTA-HÄME / HATTULA – Lepaan kartanon historia ulottuu vuosisatojen taakse. Kartanon omistajat olivat aikoinaan Suomen alueen vaikutusvaltaisimpia herroja. Osa heistä oli Ruotsin kuninkaan luottomiehiä.
Vuonna 1820 Lepaan kartanon omistus siirtyi pietarilaiselle kauppiaalle Heimburgerile. Hänen kuoltuaan leskeksi jäänyt vaimo Maria meni uusiin naimisiin Mustialasta tulleen tilanhoitaja Karl Packalenin kanssa. Heidän jälkeensä tila testamentattiin valtiolle yhdellä ehdolla: kartanon maille oli perustettava puutarhakoulu.
Ensimmäiset opiskelijat saapuivat Lepaalle vuonna 1912. Viheralan ja puutarhatuotannon opetus on jatkunut siitä päivästä alkaen. Nykyään alueella toimii Hämeen ammattikorkeakoulu.
Puutarhamuseon avarat tilat ovat entisen navetan, nykyisen viini- ja puutarhatilan vintillä. Museon anti keskittyy Lepaan kartanon ja puutarhaopetuksen historiaan. Perusnäyttely kertoo myös kuvin ja sanoin, miten pihat ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet. Esillä on eri aikakausien puutarhatyökaluja ruohonleikkureista käsityökaluihin.
1990-luvun lamavuosina viljelypalstojen suosio kasvoi. 1970 ja 1980 -luvuilla kokeiltiin kyllästettyä puuta pihakatteena ja istuttiin muovituoleissa. 1960-luvulla suomalaiset vaurastuivat. Kasvikset ja ulkomaan hedelmät tulivat kauppoihin. Mielenkiinto koristekasveihin lisääntyi.
Kehitys oli alkanut 1950-luvulta, kun niukkuus alkoi hellittää. Uusia taimimyymälöitä avattiin. Melkoinen muutos on siis tapahtunut niistä ajoista, kun puutarhaharrastus oli vain säätyläisten etuoikeus.
Museo esitteleekin havainnollisesti, miten puutarhoihimme on ajan myötä raatamiskulttuurin tilalle tullut ”itsensähemmottelukulttuuri”. 2000-luvulla puutarhasta tarvittiin tilaa trampoliinille. Kylpytynnyrit ilmestyivät takapihoillemme. Helppohoitoisuus ja suuret terassialueet ovat tärkeitä.
LEPAAN PUUTARHAMUSEO
Osoite: Viinitilantie 12, Lepaa, Hattula.
