Osalla talvipyöräilijöillä varusteet ovat kuin astronautilla. Todellisuudessa talvipyöräilyssä asenne ratkaisee. Pyöräily kaupungissa ei ole talvella juuri sen kummempaa kuin kesälläkään.
Lehtori Markku Liuskarin talvinen menopeli on yksinkertainen mummonpyörä. Turun jyrkin nousu, Kaskenmäki, ei tunnu missään, kun maisteri polkee mäen ylös pelkällä lihasvoimalla.
Keli kuin keli, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Liuskari polkee useamman kilometrin pituisen työmatkansa halki lumisen kaupungin. Historiamaikan imagoon sopiva vanha kulahtanut nahkasalkku kulkee pyörän tarakalle köytettynä. Lämpimään talviulsteriin sonnustautunut opettaja näyttää samalla mallia mopoautoillaan kouluun saapuvalle nykynuorisolle.
– Pyörä on nopea kaupunkioloissa. Ei ole pysäköintiongelmia. Pyöräily on myös ekologinen valinta. Pyöräilen joskus pidempää reittiä, jotta voin ajaa Turun linnalta jokivartta keskustaan päin. Mieluummin vähän kierrän, jos vältän autot ja pakokaasut. Työmatkapyöräily on samalla hyötyliikuntaa, kertoo Markku Liuskari.
Mitä yksinkertaisempi pyörä, sitä paremmin se soveltuu talvipyöräilyyn.
– Vanhaa pyörää on turha makuuttaa vajassa, jos se kelpaa pyöräilyyn lyhyille matkoille. Yksivaihteinen pyörä on kätevä, kun vaihteet eivät jäädy. Ehdoton edellytys talvipyöräilyssä ovat leveät nastarenkaat, sillä ne oikeasti antavat turvallisuutta. Toinen edellytys on, että ei yritäkään ajaa talvella liian lujaa.
Kaupunkiajossa vaatetuksen merkitys on pienempi kuin pidemmillä matkoilla.
– Ajan kaupungissa kaupunkivaatteissa. Pukeudun periaatteella, että mieluummin vähemmän kuin enemmän, koska pyöräillessä harvoin tulee vilu. Normaaliasussa voin mennä kaupungille kauppaan tai kirjastoon ja tietenkin töihin. Pyöräily säässä kuin säässä karaistaa ja vähentää flunssaan sairastumista.
Turun kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan liki neljännes kaupunkilaisista pyöräilee talvisin. Lukua voidaan pitää korkeana. Lähes jokainen turkulainen toivoo pyöräilyn edistämistä kaupungissa. Turun kaupunkirakennetta pidetään ihanteellisena, sillä yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä keskustasta.
Pyöräilyn suosion kasvua hidastavat kaupungin kapeat väylät ja pyöräyhteyksien katkonaisuus, mutta parannuksiakin on tehty. Yksi niistä on talvipyöräilyä varten Turun keskustan alueella käyttöön otettu kahdentoista kilometrin pituinen testirata.
Muun muassa jokirantaa myötäilevä väylä on pidetty ajokuntoisena päivittäin harjaamalla ja suolaamalla. Ajorata on saatu pidettyä paljaana eikä polannetta ole juurikaan päässyt syntymään. Suola on estänyt hyvin liukkautta. Kokeilu on saanut paljon kiitosta. Jo nyt on selvää, että kokeilulle halutaan jatkoa myös neljä vuotta kestävän testijakson jälkeen.
Kaikki eivät kuitenkaan ole innoissaan suolauksesta. Testireitin varrella sijaitsevissa taloyhtiöissä on huomattu, miten suolainen kuravelli kulkeutuu rappukäytävään ja on jo alkanut pilaamaan lattiamateriaaleja.
