Ljubljana – siivekäs lohikäärme on kaupungin symboli

Ljubljana on karistanut mielikuvan itäeurooppalaisesta kaupungista. Täällä ollaan keskellä Eurooppaa, ei idässä. Sen todistaa jo vilkaisu karttaan: Helsinki sijaitsee 300 kilometriä idempänä kuin Ljubljana!

Ljubljanaan tutustuminen on hyvä aloittaa kaupungin sydämestä, Prešernovin aukiolta. Paikallinen Runeberg, France Prešeren on ikuistettu patsaaksi aukion reunalle. Kansallisrunoilijan jalkojen juuressa istuu väkeä seuraamassa aukion elämää. Siinä tai lähikuppiloiden terassilla voi jäätelön nauttimisen lomassa suunnitella kaupunkiin tutustumista.

Prešernovin aukiolta näkee oleellisimman. Yläilmoissa kukkulan laella häämöttää linna. Sen luokse pääsee vaivattomimmin aukiolta lähtevällä kumipyöräjunalla. Aukion pohjoisreunalla on punertava Fransiskaanikirkko 1600-luvulta. Barokkikirkon alttarin on veistänyt kuuluisa italialainen kuvanveistäjä Fransesco Robba.

Kirkon vierestä lähtevä Čopova-kävelykatu johtaa ostosalueelle. Ostoksia voi tehdä myös aukion sata vuotta vanhassa Centromerkur-tavaratalossa, jonne kannattaa poiketa jo sen arkkitehtuurin takia.

Kaupungin halki virtaavan Ljubljanca-joen ylittävä koristeellinen Kolmoissilta, Tromostojove vangitsee katseen. Se yhdistää aukion Vanhaankaupunkiin. 1800-luvulla valmistunutta sillan keskiosaa kulkivat aikoinaan hevoset, nyt bussit. Kaupunkiarkkitehti Plečnikin suunnittelemat sivusillat on varattu kävelijöille.

Heti sillan toisella puolella on kaupungin turistitoimisto.

Kolmoissillalta vasemmalla ei voi olla huomaamatta komeaa katedraalia ja sen vieressä olevaa arkkipiispan palatsia. Jälkimmäisessä Napoleon Bonaparte yöpyi matkallaan Venäjälle. Pyhä Nikolaukselle omistetun katedraalin tunnetuin vierailija oli edesmennyt paavi. Hänen kunniakseen teetettiin kirkon pronssinen komea ulko-ovi.

Parasta Ljubljanassa on tuoksuja ja värejä täynnä oleva tori. Jokirannan ja kirkon välinen alue on täynnä värikkäitä katoksia ja huivipäisiä tuotteitaan myyviä maalaismummoja. Aivan, kuten ennen muinoin. Plečnikin suunnitteleman kauppahallin kala- ja juustotiskien tuoksut pökerryttävät.

Tovin kävelymatkan päässä onkin jo kaupungin kuuluisin symboli, Lohikäärmesilta. Itävallan keisari Frans Josefin aikana valmistuneen sillan siipiään levittävään lohikäärmeeseen liittyy vankka uskomus: otus läimäyttää pyrstöllään jokaista ohi kulkevaa naista, joka ei ole koskaan pettänyt miestään.

Varsinainen Ljubljanan vanhakaupunki jää Linnavuoren ja joen väliin. Autoilla ei ole tänne asiaa. Vanha raatihuone toimii kaupunginedustustiloina. Sosialismin aikana moni slovenialainen nuori mies menetti vapautensa siellä; raatihuone on yhä suosittu vihkipaikka.

Ylös linnan luo pääsee kapea ja jyrkkää polkua pitkin. Studentovska ulica johtaa kiemurrellen ylös 376 metrin korkeuteen. Itse linna saattaa aiheuttaa pettymyksen, mutta tornista avautuvat näkymät korvaavat hikisen urakan. Hyvällä säällä näkee Slovenian alppialueelle saakka.

Kävelykierrosta voi jatkaa siirtymällä Suutarinsiltaa pitkin takaisin joen toiselle puolelle vanhaan juutalaiskortteliin. Joen varren lukuisat kahvilat ja myyntikojut houkuttelevat pysähtymään. Sunnuntaisin jokirannassa on antiikkikirpputori.

Kansallis- ja yliopistokirjaston ulkonäkö hämmästyttää. Arkkitehti yhdisti ovelasti rakennuksen julkisivussa tiili- ja kalkkikivipintaa. Sisätilan lukusaliin kannattaa kurkata. Sinne johtava tumma marmoriportaikko marmoripylväineen on erikoinen. Sekin on tietysti Plečnikin suunnittelema, kuten rakennuksen kaikki yksityiskohdat hevosenpään mallisia ovenkahvoja myöten.

Jokirannan tuntumassa on myös Slovenian Filharmonian talo, eräs Euroopan vanhimmista. Gustav Mahler on toiminut Ljubljanassa kapellimestarina. Rakennuksen Habsburgin keltainen ulkoasu tuo mieleen Wienin.

Päiväkävelyn voi päättää Križanken luo. Se oli 1200-luvulla luostari, nykyisin ulkoilmateatteri, jossa nautitaan kesäisin konserteista.

Taustaa Ljubljana-matkalle

Itsenäisen Slovenian historia alkaa vasta vuodesta 1991, mutta sloveenien kansa ja kieli oli olemassa jo 500-luvulla. Historian saatossa sloveenit ovat pienenä kansana jääneet usein muiden jalkoihin. Slovenian alue onkin ollut aina eri sotajoukkojen läpikulkumaana. Nykyisin olisi lähes anteeksiantamatonta porhaltaa maan läpi pysähtymättä. Helppoa se olisi, sillä parissa kolmessa tunnissa pyyhkäisee autolla Slovenian halki Välimeren rannalle.

Slovenia on pieni maa ja Ljubljana sijaitsee mukavasti sen keskellä. Etäisyydet ovat lyhyet, joten Ljubljanasta käsin on helppo tehdä päiväretkiä eripuolille Sloveniaa.

Ljubjanalaiset ovat ystävällistä, mutta hieman varautunutta porukkaa. Historia on opettanut, että aina maahantulija ei ole tullut ystävällisissä aikeissa. Vaikka sloveenit on slaavilainen kansa, he eivät pidä rinnastuksesta Itä-Euroopan, eivät edes Balkanin kansoihin. Syystäkin, sillä sloveenit ovat aina olleet historiallisesti ja kulttuurillisesti sidoksissa Keski-Eurooppaan. Saksan kielialueen vaikutus onkin vahvasti aistittavissa Ljubljanassa: sloveenit ovat säntillisiä ja uutteria. Ljubljana on siisti ja puhdas keskieurooppalainen kaupunki.

Slovenia otettiin vuonna 2004 avosylin vastaan Euroopan unioniin, sillä piskuisen nuoren valtion elintaso oli jo valmiiksi korkea. Niinpä EU:n tulo ei ole suuremmin hetkauttanut sloveenien arkea. Ljubljanan hintatasokin on pysynyt ennallaan. Muotivaatteet, hotelliyö tai polttoaine maksavat saman, kuin muuallakin. Ravintolassa toki syö edullisemmin kuin Helsingissä.

Ljubljana on sekoitus uutta ja vanhaa. Se on kahdesti tuhoutunut maanjäristyksessä, vuosina 1511 ja 1895. Nykyinen ilme on syntynyt lähinnä viimeisen sadan vuoden aikana. Vaikka paljon vanhaa on kadonnut, on Ljubljana arkkitehtuurista kiinnostuneille oiva kohde. Suppealta alueelta voi löytää upeita esimerkkejä eri tyylisuunnista keskiajan goottilaisuudesta 1900-luvun vaihteen jugendiin.

Ljubljanan keskusta on pieni. Siihen tutustuu parhaiten kävellen. Suuret must -nähtävyydet puuttuvat, joten pelkästään viikonlopun aikana ehtii kaupungista saada hyvän käsityksen.

Jože Plečnik (1872-1957) on nimi, johon ei voi olla törmäämättä Ljubljanassa. Tuskin on toista arkkitehtia, joka on yhtä paljon vaikuttanut kotikaupunkinsa ulkonäköön. Miehen kynästä syntyi useita Ljubljanan rakennuksia ja siltoja. Hän otti ennakkoluulottomasti aineksia muun muassa antiikin Kreikasta ja Roomasta, bysanttilaisuudesta sekä slovenialaisesta kansanperinteestä.

Neljä suosituinta

Linna

Linnan alkuperäisistä rakennuksista vain osa on jäljellä. Aluetta on kovasti kunnostettu ja kaupungin omistuksessa olevaa linnaa käytetään lähinnä konserttien ja näyttelyiden pitopaikkana. Linnan yhteydessä on uusinta tekniikkaa hyödyntävä virtuaalimuseo, joka kertoo värikkäästi Ljubljanan historiasta. Linnan tornista avautuvat kaupungin parhaat näkymät.

Arkkitehtimuseo

Kuuluisan slovenialaisen arkkitehdin Jože Plečnikin elämästä ja töistä kerrotaan mestarin entisessä kotitalossa. Kokoelma on osa Lujbljanan Arkkitehtimuseota. Se sijaitsee Trnovon kaupunginosassa.

Osoite: Karunova ulica 4.

Keskustori

Ljubljanan toria pidetään yhtenä Euroopan aidoimpana. Runoilija Vodnikovin mukaan nimetyllä aukiolla on melkoinen kuhina joka arkiaamu. Vilkkainta on lauantaisin. Kaupunkilaisille ja myyjille torielämästä on tullut elämäntapa. Torilla kannattaa poiketa aamukahvilla ja nauttia pikkunälkään vastaleivottu rahkapiiras eli potica, joka on täytetty esimerkiksi saksanpähkinöillä.

Kirpputori

Kirpputori oli alun perin erikoistunut antiikin kauppaamiseen, mutta nykyisin tuotevalikoima on laaja vanhoista huonekaluista koriste-esineisiin.

Osoite: Cankarjevo nabrežje (joen varrella).

Milloin matkustaa

Slovenia on maisemaltaan Eurooppa pienoiskoossa. Myös maan eri alueiden ilmasto vaihtelee sijainnin ja korkeuden mukaan. Ljubljanassa talvi on melko leuto (keskilämpötila –2° C) ja lunta sataa usein. Kesä saapuu kuukautta aikaisemmin kuin Suomeen. Lämpimiä päiviä riittää pitkälle syksyyn. Aamusumut ovat yleisiä. Ljubljanassa on keskikesällä lämmintä (keskilämpötila 20° C), mutta sadekuuroja esiintyy usein.

Missä yöpyä

Kannattaa varata majapaikka Ljubljanan keskustasta. Kaikki nähtävyydet ovat silloin vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä hotellista. Ljubljanan turistitoimiston internet-sivuilta (www.visitljubljana.si) löytyy runsas määrä eri vaihtoehtoja. Kelpo valinta on kohtuuhintainen City Hotel Ljubljana, jonka sijainti on erinomainen.

Osoite: Dalmatinova ulica 15.

www.cityhotel.si

Mitä ostaa

Alkoholijuomat ovat edullisia. Slovenialaisia viinejä kannattaa maistaa. Ilmakuivattu kinkku ja juustot ovat suosittuja. Käsintehdyt korut ja pitsit ovat vielä melko edullisia. Lohikäärmeen kuvalla koristeltu jääkaappimagneetti on tietysti suosituin matkamuisto. Jokivarren torilta ja kirpputoreilta löytyy mielenkiintoista ostettavaa.

Mitä syödä

Ljubljanassa ruokailu on nautinto. Mukavia ravintoloita on useita, varsinkin jokivarsi on niitä täynnä, ja hinnat ovat edullisempia kuin Suomessa. Slovenialainen keittiö on sekoitus italialaista, itävaltalaista ja balkanilaista ruokaperinnettä.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU