Loimun Esko Vuorinen paljastaa liberon sielunmaisemaa – liberot kuittailevat kaikille ja kaikki kuittailevat liberoille

Vierasjoukkueen parhaana pelaajana palkitaan Raision Loimun libero Esko Vuorinen. Syystäkin, sillä hän tekee VaLePaa vastaan useita komeita ihmepelastuksia. Se mahdollistaa omalle joukkueelle voiton.

Seuraavassa kotiottelussa haluan kuvia libero Vuorisesta, mieluummin niin, että hän olisi vastaanottamassa tai jopa syöksymässä pallon perään. Tehtävä osoittautuu haastavaksi. Vaikka kyseisessä pelissä pelataan useita pitkiä palloralleja, ei Vuorisella vaikuta olevan nyt suurtakaan roolia.

On ajateltu, että taitavan ja notkean liberopelaajan avulla pallorallit pitenevät ja yleisöllekin tulee enemmän mielenkiintoista nähtävää. Todellisuudessa pelissä voi kulua useitakin syöttövuoroja ilman, että libero ei kertaakaan koske palloon.

”Jos libero on hyvä vastaanottaja, hänet pyritään kiertämään. Vastaavasti, jos libero saa joukkueen pelaajista eniten vastaanottoja, se yleensä kertoo, että hän ei ole onnistunut. Eli vastustaja on tarkoituksella syöttänyt hänelle.”

Kysytään libero Vuoriselta, pitääkö edellä kerrottu väite paikkansa.

– Pitää osaksi paikkansa, jos vastustaja tarkoituksella hakee syötöillään liberoa. Hänen kannalta tilanne on kuitenkin toinen. Jos libero huomaa, että vastustaja syöttää koko ajan esimerkiksi vasemmalla puolella olevalle pelaajalle, niin libero voi ”työntää” pelaajan pois ja pyrkiä itse vastaanottamaan syöttöä. Eli libero voi niin sanotusti metsästää vastustajan syöttöjä. Kerran yhdessä ottelussa pelasin vain puolustavana liberona ja en saanut viiden erän ottelussa yhtäkään kosketusta.

Libero ohjaa takakentällä oman joukkueensa pelaamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

– Libero pyrkii pienentämään kahden muun vastaanottajan aluetta, etenkin silloin, jos libero tuntee hyvin syöttövuorossa olevan pelaajan tavan syöttää. Libero voi ottaa itselleen isompaa aluetta.

Lentopallossa kymmenen pelaajaa pitää olla minimissään pöytäkirjassa. Kokoonpanossa on hakkuria, keskitorjujaa ja yleispelaajaa. Joukkueilla on oikeus nimetä pelaajalistaan neljätoista pelaajaa, mutta joukossa pitää olla enintään kaksi liberopelaajaa.

Lentopallossa libero on usein muuta joukkuetta lyhyempi. Hänet on helppo erottaa, kun hänellä on erivärinen paita. Liberolla on erikoistehtävä nostaa palloja takakentällä ja puolustaa. Hän ei pelaa lainkaan etukentällä. Joukkue voi pelata myös ilman liberoa.

”Vaaditaan mentaalipuolen keskittymistä, kun libero pitää itseään koko ajan valmiina. Vastustaja hakee mielellään syöttökohdetta jostain muualta kuin syöttämällä liberolle, joka tiedetään hyväksi vastaanottajaksi. Toisaalta erän lopussa vastustaja voi miettiä syöttämistä juuri liberolle, kun hänellä on ollut vähän pallokosketuksia”.

– Pitää paikkansa. Taktiikkana voi olla kokeilla vastustajan liberon vastaanottoa ottelun tiettynä hetkenä, esimerkiksi, kun hän ei ole saanut pitkään aikaan yhtään vastaanottoa. Häneltä mahdollisesti uupuu pelirytmi. Silloin on hyvä testata, kestääkö liberon päänuppi.

Pystyykö libero omalla toiminnallaan vaikuttamaan vastustajan syöttöön?

– Kyllä voi. Se on todella tärkeä taito. Esimerkiksi liikkumalla oikeaan paikkaan oikeaan aikaan vastustajan syöttäessä. Se on peliä pelin sisällä eli pelaat syöttäjää vastaan. Etukäteen on usein tiedossa kunkin syöttäjän lempi syöttösuunta. Vastustajan eleitä ja ilmeitä seurataan.

Liberopelaaja voittaa usein notkeudessa ja ketteryydessä joukkueen pisimmät pelaajat. Erikoisrooli mahdollistaa vähän lyhyemmälle pelaajalle myös pelaamisen korkealla tasolla huippujoukkueessa. Liberot ovat teknisesti taitavia, mutta eivät ole tarpeeksi pitkiä pelaamaan verkolla isompia vastaan – huolimatta, että Vuorinenkin on 180 cm:n pelaaja, pidempi kuin keskimäärin suomalainen aikuinen mies. Joukkuekuvissa hän on kuitenkin päätä lyhempi kuin pelikaverinsa.

Pelaajat ovat koko ajan pidempiä ja urheilullisempia sekä monipuolisempia. Kaksimetrisen pelaajan ulottuvuus on ihan eri kuin lyhyellä liberopelaajalla. Pidempi pelaaja pystyy peittämään paljon isompaa aluetta.

Voiko liberokin olla tulevaisuudessa pääsääntöisesti iso pelaaja?

– Ei se mahdotonta ole, että isompi peittävyys tulisi tärkeämmäksi, mutta en kuitenkaan usko, että lentopallossa ketteryys korvattaisiin isommalla ulottuvuudella. Tästä ei ainakaan ole viitteitä Suomessa.

”Liberot ovat usein velikultia ja rämäpäitä, koska heidän tehtävänä on puolustaa ja pallo tulee tosi kovaa. Pitää osata myös johtaa puolustusta”.

– Liberot kuittailevat kaikille ja kaikki kuittailevat liberoille. Liberon roolissa pääset harvoin tekemään pisteitä, joten tuulettaminen lähtee muiden pelaajien onnistumisesta. Se tunne on kaikilla liberoilla sisäsyntyistä.

24-vuotias Vuorinen palasi kahden Vantaan Ducksissa vietetyn kauden jälkeen takaisin Loimuun. Vuorinen pelasi Loimussa kaudet 2017-2020. Paluumuuttajan ansiosta raisiolaisseuran omien kasvattien määrä nousi peräti kahdeksaan. Vantaalta palasi entistä parempi vastaanottaja.

Miten lentopalloharrastuksesi aikoinaan alkoi?

– Pääsin veljeni kanssa isän viemänä toimitsijaksi alasarjan lentopallo-otteluun. Sain kääntää toimitsijapöydällä numerolappuja. Matsin jälkeen jäimme pallottelemaan ja homma vaikutti mukavalta. Pari viikkoa myöhemmin olimme jo Raision Loimussa. Olin silloin D-junnuikäinen. 16-vuotiaana pääsin mukaan liigarinkiin treenaamaan. Ensimmäisen kokonaisen liigaottelun pelasin kuusi vuotta sitten Kokkolan Tiikereitä vastaan.

Vuorinen kuuluu niihin lentopallopelaajiin, jotka ovat ymmärtäneet avata myös koulukirjat. Pelaamisen ohessa opiskelut sujuvat Turun yliopistossa tietotekniikkaa opiskellen. Vantaalla pelatessaan opinnot etenivät pitkälti etänä. Nyt palaaminen kotikonnuille mahdollistaa myös lähiopetuksen.

Missä vaiheessa ovat opiskelusi?

– Taskussani on jo tietotekniikan kandin paperit, mutta jatkan diplomi-insinööriksi. Pari vuotta menee vielä ennen kuin valmistun. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen ei ole ollut minulle mikään ongelma. Ne ovat toistensa hyvää vastapainoa.

Mikä on ollut toistaiseksi urasi hienoin hetki?

– Kun Vantaan Ducks voitti puolivälierän Hurrikaania vastaan pari vuotta sitten koronakaudella. Hävisimme ensimmäisen ottelun, mutta voitimme kaksi seuraavaa ja menimme jatkoon.

Mikä on ollut kovin pettymys?

– Saman vuoden välieräsarja, kun pelasimme Savoa vastaan. Voitot olivat tasan ja kolmannessa ratkaisevassa ottelussa mentiin viidenteen erään, jonka hävisimme. Kotimatka oli aika hiljainen.

Mitkä ovat vahvuutesi ja mitä pitää vielä kehittää?

– Vahvuutena on puolustuspelaaminen vastustajan hyökätessä. Vastaanottopeliä voin kehittää. Pitää kehittää syöttöjen metsästämistä.

Onko sinulla ollut lentopallossa esikuvia?

Ossi Rumpunen. Samalla kujallakin on lapsena kasvettukin, vaikka Ossi on minua paljon vanhempi. Kun pääsin hänen kanssaan myöhemmin treenaamaan, huomasin, miten hän teki asioita muita paremmin, vaikka oli muita vanhempi. Liberoista Hyvärisen Pasi on esikuvani.

Mitä harva ihminen tietää sinusta?

– Nuorempana harrastin breakdancea ja voitin ala-asteella tanssikilpailun. Sen ansiosta minulla on vieläkin joukkueemme parhaat tanssiaskeleet.

Mikä on tavoitteesi lentopallossa?

– Päästä ulkomaille ja maajoukkueeseen. Joka päivä pyrin parantamaan omaa peliäni. Se johtaa siihen, että yllän tavoitteisiini.

Ottelun häikäisevin suoritus.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!