Näkihän sen kaikkien naamasta, niin pelaajien, yleisön kuin Raision Loimun runsaslukuisten talkoolaistenkin kasvoilta. Kauden avausottelu TUTO Volleyta vastaan ei ollut pelkästään historiallinen, vaan myös koronakurimuksen jälkeen iloinen paluu normaaliin.
Jos jo avausottelussa talkoolaisten hymy oli verran vielä herkemmässä kuin normaalisti, ei iloinen ilme ole muutenkaan poikkeus. Moni on huomannut heti hallille tullessaan, että vastassa on ollut aina hyväntuulinen vastaanotto.
– Se on totta. Olemme saaneet siitä kehuja. Tunnelma tulee talkooväeltä luontaisesti. Meillä talkoolaisilla on aina kivaa. Koronan jälkeen on ollut erityisen mukavaa, kun on päässyt näkemään muita hallillakin. Loppukesästä en uskaltanut vielä toivoa koronan päättymistä ja katsojien pääsyä otteluihin. Ensimmäisessä pelissä aisti kuinka paljon yleisö ja talkoolaiset ovat ikävöineet lentopallo-otteluita, toteaa Loimun pitkäaikainen vapaaehtoistyötä tehnyt Tiina Torikka.
Torikka ei ole sattumalta talkoolaisten monivuotinen vetäjä.
– Olen syntynyt ”lentopallonkentän reunalla”, sillä isäni Heikki Piirto oli yksi Loimun perustajajäsenistä. Eli lapsesta lähtien olen ollut isän mukana lentopallossa. Aloitin talkoolaisena vuonna 1978 Loimun pelatessa pääsarjatasolla Samppalinnassa. Kerttulan liikuntahallia ei vielä silloin ollut. Ruuhkavuosina olin hetken poissa, mutta palasin pian takaisin.
Yhtäkään Raision Loimun Mestaruusliigaottelua ei pelattaisi ilman talkoolaisia.
– Meitä on yhteensä noin 50 talkoolaista. Ottelutapahtumissa tarvitaan kolmisenkymmentä vapaaehtoista. Mukana on paljon eri-ikäisiä, parikymppisistä senioreihin. Talkoolaisten määrä ei ole juurikaan vuosien aikana muuttunut, mutta meillä on menossa jatkuva rekrytointi. Jos on kiinnostunut, on erittäin tervetullut mukaan.
Talkootyö on perinteinen osa suomalaisten urheiluseurojen toimintaa. Tehtäviä on monia, mutta päämäärä on sama, auttaa omaksi kokemaansa joukkuetta. Talkoiden tuotto ei ole laskettavissa vain euroissa. Talkoot kasvattavat joukkuehenkeä.
– Loimu ei ole ainoa side, joka meitä yhdistää. Talkooporukalla on otteluiden ulkopuolellakin yhteisiä tapahtumia. Vietimme esimerkiksi talkoolaisten kesäpäivän, jolloin vuokrasimme mökin Ruissalosta. Kisailtiin, syötiin, juotiin ja nautittiin yhdessäolosta. Pian lähdemme porukalla keilaamaan.
Vaikka talkootyö on täysin vapaaehtoista, se vaatii sitoutumista, vaikka ei pääsisikään joka kerta otteluun. Torikan vastuulla on, että hyvissä ajoin on tiedossa, ketkä ovat tulossa paikalle.
– Viimeistään pari päivää ennen peliä on tiedettävä, ketkä ovat tulossa. Monet ovat olleet mukana jo vuosikausien ajan, joten lähes jokainen tietää, mitä pitää tehdä. Jos on uusi, niin hänet perehdytetään tehtävään.
Ajoissa pitää tulla paikalle.
– Lipunmyynti alkaa tunti ja vartti ennen ottelun alkamista ja siihen mennessä kaiken pitää olla hallilla valmiina. Ensimmäiset talkoolaiset tulevat jo 2,5 tuntia ennen ottelun alkua. Pelin jälkeen menee vielä ainakin tunti ennen kuin pääsee lähtemään kotiin.
Ottelutapahtuman läpivieminen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Talkoolaisten iltaan liittyy monenlaisia tehtäviä.
– Keittiöväki on erikseen. Lisäksi tarvitsemme talkoolaisia järjestysmiehiksi, makkaran paistamiseen ja oluen sekä kannatustuotteiden myyntiin. Osa myy pääsylippuja ja arpoja. Saliporukka on erikseen. Heidän tehtävänä on laittaa areena pelikuntoon. Verkko, suojamatot, pöydät ja mainokset pitää laittaa paikoilleen ja korjata pois ottelun jälkeen. Paljon on sellaista tehtävää, mitä ei yleisö huomaakaan. Seura huolehtii pallopojista ja -tytöistä.
Vaikka talkootyö on vapaaehtoista, osa tehtävistä vaatii lakisääteisen koulutuksen.
– Järkkäreillä on järjestysmieskortti. Pyritään siihen, että käytetään omia. Onneksi Raisiossa on muitakin urheiluseuroja, joten voimme lainata järjestysmiehiä toinen toisillemme. Jos tarvitaan hygieniapassi tai anniskelupassi, niin seura on korvannut talkoolaiselle koulutuksen.
Vaikka Loimu on pelannut pisimpään pääsarjatasolla kuin yksikään toinen joukkue, on menestysvuosien oheen osunut myös vaikeita aikoja. Viime vuosina Loimun menestys on ollut vaatimatonta.
Vaikuttaako oman joukkueen tappiot talkoolaisiin?
– Kun kaikki me olemme loimulaisia, niin kyllä huono menestys vaikuttaa mielialaan. Sitä harmitellaan, vaikka ei se meidän keskinäiseen henkeen vaikuta. Suurimalla osalla on kuitenkin se ajatus, että joukkuetta ei jätetä. Katsoja voi jäädä pois, mutta talkoolainen tulee aina paikalle.
Vaikka talkooperinne voi Kerttulan liikuntahallissa nyt hyvin, tulevaisuus mietityttää. ”Ruhtinaalinen” palkka, makkara ja kahvi, ei kaikkia houkuttele.
– Nuoret eivät ajattele enää samalla tavoin kuin vanhemmat. Talkoot ovat vieras ajatus, joten emme juurikaan saa nuoria mukaan. Onneksi monet Loimun vapaaehtoiset ovat olleet mukana jo vuosikymmenien ajan. Ja onhan meillä myös toisen polvenkin talkoolaisia.
