VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Astu ajassa 200 vuotta taaksepäin. Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo on kokoperheen retkikohde historialliseen kaupunkimiljööseen. Luostarinmäki ei ole pelkästään Turun, vaan myös koko valtakunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä. Se on Maurin Kunnaksen Koiramäenkylä ihkaelävänä.
Läheltä kuitenkin piti 180 vuotta sitten, että Luostarinmäkikin olisi tuhoutunut raivonneessa tulipalossa. Se alkoi Aninkaistenmäeltä kauppias Hellmannin talosta syksyllä vuonna 1827. Sankka savu nousi navetan katosta. Talon piika oli töpännyt palavan päreen kanssa.
Seurauksena oli Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo. Kolme neljäsosaa Turun taloista tuhoutui, mutta kaupungin laitamilla Vartiovuoren kupeessa sijainnut Luostarimäen alue säästyi.
Kallioisessa maastossa mäen päällä sijainnut alue oli sen verran suojassa, että ilmassa lentäneet kipinät eivät levinneet Luostarinmäelle. Sikäli onni, sillä puusta rakennetulla Luostarivuoren alueella kadut ja pihat olivat erityisen ahtaita, jolloin tuli olisi päässyt leviämään nopeasti.
Carl Ludvig Engel sai tehtäväkseen suunnitella palon jälkeen Turkuun uuden asemakaavan. Luostarinmäki, joka oli säilynyt, päätettiin silti purkaa. Kaupunki ehti jo pakkolunastaa alueelta tontteja, mutta pitkä kiistelyn jälkeen Luostarinmäki päätettiin säilyttää museoalueena.
Vuonna 1908 Åbo Underrättelser julkaisi artikkelin, jossa ensimmäistä kertaa ehdotettiin Luostarimäen muuttamiseksi ulkomuseoksi. Vastustuksesta huolimatta idea jäi muhimaan turkulaiseen tapaan seuraavaksi 30 vuodeksi. 1930-luvulla idea sai kannatusta ja kesällä 1940 Luostarimäen käsityöläismuseo avattiin yleisölle, tosin melko pienimuotoisena. Vuosikymmenien aikana taloja entisöitiin lisää.
Luostarimäen muuttaminen ulkomuseoksi ei ollut helppoa, vaikka alueen rakennuskanta oli melko hyvin säilynyt. 1900-luvun alkupuolella asuntojen sisäpuolella oli tehty useita uudistuksia: sisäkattoja paneloitu, seiniä tapetoitu ja maalattu vaaleilla väreillä. Saattoipa alkuperäisen puulattian päällä olla nykyaikainen muovimattokin. Museotarkoitusta varten mökit piti entistää Turun paloa edeltäneeseen asuunsa. Museo sai vuonna 1984 arvostetun Kansainvälisen matkailualan Kultaisen Omena -palkinnon.
Luostarinmäen vanhimmat talot ovat 1700-luvun lopulta. Karulle ja kiviselle mäennyppylälle oli vaikea rakentaa ja alueelle ensimmäiseksi tulleet olivat suurimmaksi osaksi kaupunkiin muuttaneita asukkaita. Useimmat olivat kirvesmiehiä, tai heillä oli ammatti, jonka harjoittaminen ei vaatinut hyvää liikepaikkaa kaupungin keskustasta.
1800-luvun alussa Luostarimäen alueelle asettui asumaan yhä useampi käsityöammattien edustaja, kuten seppä, räätäli, läkkiseppä, tynnyrintekijä, kirjanpainaja, muurari, kultaseppä, tupakan rullaaja ja ompelija.
Tonttimaa oli halpaa. Omalle tontille rakennettiin ensin pieni mökki ja välttämättömät talousrakennukset. Rakennukset olivat lautavuorattuja ja maalattu punamullalla. Vähitellen rakennuksia laajennettiin ja lopulta useimmista tonteista tuli umpipihoja.
Monilla kaupunkilaisilla oli siihen aikaan kotieläimiä, kuten lehmiä, kanoja, vuohia ja sikoja. Niitä varten piti olla omat tilat. Asukkaat elivät omavaraistaloudessa. Pihalla kasvatettiin erilaisia ruokakasveja.
Luostarinmäen ainutlaatuisuus perustuu alkuperäiseen rakennuskantaan. Sen sijaan yli 30 eri käsityöammatinharjoittajan työvälinettä on kerätty eri puolilta maakuntaa. Verstaiden luomisessa merkittävää työtä tekivät eri ammattikillat lahjoittamalla esineistöä. Museon tarkoituksena ei ole ainoastaan tallentaa käsityöläisten historiaa, vaan myös ylläpitää elävänä entisajan käsityötaitoja. Täällä voi nähdä eri käsityöalan taitajia esittelemässä entisaikojen tekniikoita.
Vanhat mestarit auttoivat asiantuntemuksellaan verstaiden sisustuksessa. Monet lupautuivat heti museon perustamisesta alkaen tulla museoon esittelemään ammattitaitojaan yleisölle. Tämä perinne on jatkunut nykypäivään asti, tosin museon perustamiseen osallistuneet vanhat mestarit ovat jo poissa.
Museo on auki ympäri vuoden. Runsaimmin on nähtävää ja koettavaa kesällä, jolloin työnäytöksiä on eniten. Joulun ja uudenvuoden aikana on suosittu Katetut joulupöydät -näyttely, jossa esitellään esiteollisen ajan jouluaiheisia ruoka- ja kahvipöytiä. Myös joulunajan Tapaninlaulajaisilla on pitkät perinteet. Elokuun Käsityötaidon päivät ovat vuoden kohokohta.
Museon alueella voi kiertää omatoimisesti. Lipunmyynnin yhteydessä voi ostaa kattavan opaskirjan. Vaivattomimmin museoon tutustuu opastuksien aikana. Kierrokset kestävät 45 minuuttia ja sopivat hyvin myös lapsille.
”Oppipoika kattaa pöydän striipatuilla lehdillä ja pienillä lehdenosilla, jotka kehrätään mukaan strengiin. Kun rukin kela on täynnä, aletaan valmistaa rullia”.
Edellä kerrottu työohje kuulostaa nykyajan ihmisille oudolta. Kyseessä on tietysti pikanellitupakan eli rullissa myytävän purutupakan valmistusta. Tupakkarulla oli aikoinaan tuttu tuote, jopa niin tuttu, että sana esiintyy suomalaisissa kehtolauluissa. Muistattehan: Tuu, tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla?
Tupakka tuli aikoinaan Turkuun 30-vuotisesta sodasta palanneiden sotilaiden mukana. Valtio oivalsi heti määrättä tupakkakaupan valtion yksinoikeudeksi. Se osoittautui hyväksi verotuskohteeksi. Turussa tupakan teollinen tuotanto alkoi ruotsalaisen tupakkatehtailijan P.C. Rettingin aloitteesta vuonna 1846.
Käsityöläismuseon Tupakkatalo on alueen mieleenpainuvimpia kohteita, pelkästään jo tuoksujen takia. Pihalla kasvaa tuuhea tupakkaviljelmä ja sisätiloissa näytetään usein savukkeiden, nuuskan ja sikareiden valmistusta. Verstaan yhteydessä on myös tupakkakauppa, mutta tuotteita ei ole myytävänä. Sen sijaan Höökarinpuotiin kannattaa poiketa ostoksille.
Höökarit olivat pikkukauppiaita, oman aikakautensa sekatavarakauppiaita. Käsityöläismuseon höökarinpuotiin astutaan sisälle poikkeuksellisesti kadun puolelta. Yleensähän talot muodostivat umpipihan ja sisäänkäynti oli pihan puolella.
Höökarinpuodissa oli myytävänä kaikkea mahdollista rihkamasta taloustarvikkeisiin. Eli vähän kaikkea mitä kotitaloudessa tarvittiin. Suurin osa tavaroista ripustettiin katoon tai seinille. Suuremmat määrät asiakas kantoi kotiin nyytissä tai esiliinassaan. Irtotavara laitettiin paperitötteröön, truuttiin, jonka kauppias kääräisi käden käänteessä. Truutin teko on yhä käytössä, ja asiakas saa karamelliostoksensa truuttiin pakattuna.
LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO
Osoite: Vartiovuorenkatu 2, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
