Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista     

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Astu ajassa 200 vuotta taaksepäin. Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo on kokoperheen retkikohde historialliseen kaupunkimiljööseen. Luostarinmäki ei ole pelkästään Turun, vaan myös koko valtakunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä. Se on Maurin Kunnaksen Koiramäenkylä ihkaelävänä.

Läheltä kuitenkin piti 180 vuotta sitten, että Luostarinmäkikin olisi tuhoutunut raivonneessa tulipalossa. Se alkoi Aninkaistenmäeltä kauppias Hellmannin talosta syksyllä vuonna 1827. Sankka savu nousi navetan katosta. Talon piika oli töpännyt palavan päreen kanssa.

Seurauksena oli Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo. Kolme neljäsosaa Turun taloista tuhoutui, mutta kaupungin laitamilla Vartiovuoren kupeessa sijainnut Luostarimäen alue säästyi.

Kallioisessa maastossa mäen päällä sijainnut alue oli sen verran suojassa, että ilmassa lentäneet kipinät eivät levinneet Luostarinmäelle. Sikäli onni, sillä puusta rakennetulla Luostarivuoren alueella kadut ja pihat olivat erityisen ahtaita, jolloin tuli olisi päässyt leviämään nopeasti.

Carl Ludvig Engel sai tehtäväkseen suunnitella palon jälkeen Turkuun uuden asemakaavan. Luostarinmäki, joka oli säilynyt, päätettiin silti purkaa. Kaupunki ehti jo pakkolunastaa alueelta tontteja, mutta pitkä kiistelyn jälkeen Luostarinmäki päätettiin säilyttää museoalueena.

Vuonna 1908 Åbo Underrättelser julkaisi artikkelin, jossa ensimmäistä kertaa ehdotettiin Luostarimäen muuttamiseksi ulkomuseoksi. Vastustuksesta huolimatta idea jäi muhimaan turkulaiseen tapaan seuraavaksi 30 vuodeksi. 1930-luvulla idea sai kannatusta ja kesällä 1940 Luostarimäen käsityöläismuseo avattiin yleisölle, tosin melko pienimuotoisena. Vuosikymmenien aikana taloja entisöitiin lisää.

Luostarimäen muuttaminen ulkomuseoksi ei ollut helppoa, vaikka alueen rakennuskanta oli melko hyvin säilynyt. 1900-luvun alkupuolella asuntojen sisäpuolella oli tehty useita uudistuksia: sisäkattoja paneloitu, seiniä tapetoitu ja maalattu vaaleilla väreillä. Saattoipa alkuperäisen puulattian päällä olla nykyaikainen muovimattokin. Museotarkoitusta varten mökit piti entistää Turun paloa edeltäneeseen asuunsa. Museo sai vuonna 1984 arvostetun Kansainvälisen matkailualan Kultaisen Omena -palkinnon.

Luostarinmäen vanhimmat talot ovat 1700-luvun lopulta. Karulle ja kiviselle mäennyppylälle oli vaikea rakentaa ja alueelle ensimmäiseksi tulleet olivat suurimmaksi osaksi kaupunkiin muuttaneita asukkaita. Useimmat olivat kirvesmiehiä, tai heillä oli ammatti, jonka harjoittaminen ei vaatinut hyvää liikepaikkaa kaupungin keskustasta.

1800-luvun alussa Luostarimäen alueelle asettui asumaan yhä useampi käsityöammattien edustaja, kuten seppä, räätäli, läkkiseppä, tynnyrintekijä, kirjanpainaja, muurari, kultaseppä, tupakan rullaaja ja ompelija.

Tonttimaa oli halpaa. Omalle tontille rakennettiin ensin pieni mökki ja välttämättömät talousrakennukset. Rakennukset olivat lautavuorattuja ja maalattu punamullalla. Vähitellen rakennuksia laajennettiin ja lopulta useimmista tonteista tuli umpipihoja.

Monilla kaupunkilaisilla oli siihen aikaan kotieläimiä, kuten lehmiä, kanoja, vuohia ja sikoja. Niitä varten piti olla omat tilat. Asukkaat elivät omavaraistaloudessa. Pihalla kasvatettiin erilaisia ruokakasveja.

Luostarinmäen ainutlaatuisuus perustuu alkuperäiseen rakennuskantaan. Sen sijaan yli 30 eri käsityöammatinharjoittajan työvälinettä on kerätty eri puolilta maakuntaa. Verstaiden luomisessa merkittävää työtä tekivät eri ammattikillat lahjoittamalla esineistöä. Museon tarkoituksena ei ole ainoastaan tallentaa käsityöläisten historiaa, vaan myös ylläpitää elävänä entisajan käsityötaitoja. Täällä voi nähdä eri käsityöalan taitajia esittelemässä entisaikojen tekniikoita.

Vanhat mestarit auttoivat asiantuntemuksellaan verstaiden sisustuksessa. Monet lupautuivat heti museon perustamisesta alkaen tulla museoon esittelemään ammattitaitojaan yleisölle. Tämä perinne on jatkunut nykypäivään asti, tosin museon perustamiseen osallistuneet vanhat mestarit ovat jo poissa.

Museo on auki ympäri vuoden. Runsaimmin on nähtävää ja koettavaa kesällä, jolloin työnäytöksiä on eniten. Joulun ja uudenvuoden aikana on suosittu Katetut joulupöydät -näyttely, jossa esitellään esiteollisen ajan jouluaiheisia ruoka- ja kahvipöytiä. Myös joulunajan Tapaninlaulajaisilla on pitkät perinteet. Elokuun Käsityötaidon päivät ovat vuoden kohokohta.

Museon alueella voi kiertää omatoimisesti. Lipunmyynnin yhteydessä voi ostaa kattavan opaskirjan. Vaivattomimmin museoon tutustuu opastuksien aikana. Kierrokset kestävät 45 minuuttia ja sopivat hyvin myös lapsille.

”Oppipoika kattaa pöydän striipatuilla lehdillä ja pienillä lehdenosilla, jotka kehrätään mukaan strengiin. Kun rukin kela on täynnä, aletaan valmistaa rullia”.

Edellä kerrottu työohje kuulostaa nykyajan ihmisille oudolta. Kyseessä on tietysti pikanellitupakan eli rullissa myytävän purutupakan valmistusta. Tupakkarulla oli aikoinaan tuttu tuote, jopa niin tuttu, että sana esiintyy suomalaisissa kehtolauluissa. Muistattehan: Tuu, tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla?

Tupakka tuli aikoinaan Turkuun 30-vuotisesta sodasta palanneiden sotilaiden mukana. Valtio oivalsi heti määrättä tupakkakaupan valtion yksinoikeudeksi. Se osoittautui hyväksi verotuskohteeksi. Turussa tupakan teollinen tuotanto alkoi ruotsalaisen tupakkatehtailijan P.C. Rettingin aloitteesta vuonna 1846.

Käsityöläismuseon Tupakkatalo on alueen mieleenpainuvimpia kohteita, pelkästään jo tuoksujen takia. Pihalla kasvaa tuuhea tupakkaviljelmä ja sisätiloissa näytetään usein savukkeiden, nuuskan ja sikareiden valmistusta. Verstaan yhteydessä on myös tupakkakauppa, mutta tuotteita ei ole myytävänä. Sen sijaan Höökarinpuotiin kannattaa poiketa ostoksille.

Höökarit olivat pikkukauppiaita, oman aikakautensa sekatavarakauppiaita. Käsityöläismuseon höökarinpuotiin astutaan sisälle poikkeuksellisesti kadun puolelta. Yleensähän talot muodostivat umpipihan ja sisäänkäynti oli pihan puolella.

Höökarinpuodissa oli myytävänä kaikkea mahdollista rihkamasta taloustarvikkeisiin. Eli vähän kaikkea mitä kotitaloudessa tarvittiin. Suurin osa tavaroista ripustettiin katoon tai seinille. Suuremmat määrät asiakas kantoi kotiin nyytissä tai esiliinassaan. Irtotavara laitettiin paperitötteröön, truuttiin, jonka kauppias kääräisi käden käänteessä. Truutin teko on yhä käytössä, ja asiakas saa karamelliostoksensa truuttiin pakattuna.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO

Osoite: Vartiovuorenkatu 2, Turku.

KARTTA

Lue lisää.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

LUE MYÖS: Vesilaitosmuseo kertoo turkulaisen vesijohtoveden tarinan – on eletty aikoja, kun vesi todella maistui

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.