Lutherstadt Wittenberg on luterilaisten matkailijoiden pyhiinvaelluspaikka. Martti Lutherin elämäntyö on Wittenbergin paras matkailuvaltti.
Turistibussi toisensa perään pysähtyy Wittenbergin linnankirkon eteen. Ovesta astuu ulos uteliaita matkailijoita, jotka suuntaavat heti kohti kuuluisaa Teesiovea. Liki viisi sataa vuotta sitten Martti Luther naulasi linnankirkon oveen 95 teesiään. Ja sen jälkeen mikään ei ollut enää entisellään.
Martti Lutherin saapuessa Wittenbergiin vuonna 1512 oli Elbe-joen varren taajama vielä syrjäinen kaupunkipahanen. Asukkaita ei ollut kahta tuhatta enempää. Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas oli perustanut Wittenbergiin muutama vuosi aikaisemmin yliopiston ja nuori Luther sai komennuksen hoitaa Raamatun selitysopin professuurin virkaa. Tätä tehtävää hän hoiti elämänsä loppuun asti.
Luther oli juuri valmistunut tohtoriksi Erfurtin yliopistosta, mutta ei isä Hans Luderin harmiksi lakitieteen tiedekunnasta, vaan teologisesta. Lutherin uravalinnan kerrotaan syntyneen hänen jouduttuaan ukkosmyrskyyn. ”Auta minua Pyhä Anna! Haluan ryhtyä munkiksi”, sanoi pelokas Luther pyytäessään apua kaivosmiesten pyhimykseltä.
Fredrik Viisas oli Lutherin harras suojelija, sillä uskonpuhdistuksen uudet ajatukset tukivat paikallishallitsijan valtaa ja vähensivät Saksan riippuvuutta Rooman paavista. Ilman Fredrik Viisaan apua Luther olisi todennäköisesti poltettu roviolla muiden kerettiläisiksi tuomittujen tapaan.
Aloita Lutherin kodista
Wittenbergiin tutustumisen voi aloittaa Fredrik Viisaan Lutherille lahjoittamasta kodista, entisestä augustinolaisluostarista. Uskopuhdistusmuseona toimiva rakennus on nimetty Luther-taloksi. Kaupungin ydinkeskustan halkovalta kävelykadulta Collegienstrasselta astutaan sisäpihalle. Lutherin vaimo Katariina von Boran patsas tervehtii vierailijaa. Suomalaisiakin on ollut paikalla, sillä kyltti rakennuksen seinässä kertoo Mikael Agricolan opiskelleen Wittenbergissä kolmen vuoden ajan.
Katariina von Bora oli entinen nunna. Katolisen kirkon oppien vastaisesti hän avioitui Lutherin kanssa. Selibaattilupauskin unohdettiin. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta. Lutheria 16 vuotta nuorempi Katariina huolehti kodista ja talousasioista. Lutherin kerrotaan olleen anteliaan ja epätaloudellisen. Ilman vaimonsa huolehtimista perhe olisi ajautunut suuriin rahavaikeuksiin.
Luther-talo on kolmikerroksinen ja vain osa talosta on säilynyt alkuperäisenä. Esillä on muun muassa pienoismalli Lutherin ruokapöydästä, jossa on suuri määrä ruokailijoita opiskelijoista Lutherin sukulaisiin. Näissä tilaisuuksissa Luther piti kuuluisia pöytäpuheitaan, joita ystävät kirjoittivat muistiin.
Talossa voi ihmetellä Lutherin ajan esineitä, hänen kirjoituksiaan ja hänestä maalattuja lukuisia maalauksia. Onpa Lutherin käyttämä viittakin säilynyt. Mielenkiintoisinta nähtävää ovat Lutherin asuin- ja makuuhuoneet, jotka ovat säilyneet alkuperäisinä.
Jatka Raatihuoneen torille
Matkaa voi jatkaa kävelykatua pitkin kohti Wittenbergin raatihuonetta. Heti reitin vasemmalle puolelle jää Filip Melanchthonin, toisen tärkeän uskonpudistajan, kotitalo. Seuraavana on yliopisto.
Raatihuoneen torilla tervehtivät vierailijaa katoksilla suojatut Lutherin ja Melanchthonin patsaat. Lutherin näköispatsaita löytyy useista niistä kaupungeista, jotka liittyvät hänen elämäänsä. Hänellä on kädessään aina Raamattu, joskus myös paavin lähettämä pannaanjulistus.
Martti Luther toimi yliopiston professuurin ohella kaupunginkirkon (Pyhä Marian kirkon) saarnaajana. Kirkossa on esillä Lukas Cranachin maalaama kuuluisa neliosainen alttaritaulu. Tässä kirkossa nautittiin ensimmäisen kerran ehtoollinen evankeliseen tapaan leivän ja viinin kera. Kaupunginkirkko on myös Lutherin ja Katariina von Boran vihkikirkko.
Lutherin teesit mullistivat kristikunnan
Lyhyen kävelymatkan päässä on Fredrik Viisaan rakennuttama linna ja linnankirkko. Teesiovi on suojattu rauta-aidalla, joten sitä joutuu ihailemaan muutaman metrin päästä. Alkuperäinenkään se ei ole, sillä ensimmäinen tuhoutui sodissa 1700-luvulla. Myöhemmin puinen ovi korvattiin pronssisella.
Teesien naulaamisesta on tullut uskonpuhdistuksen symboli, vaikka tapahtuman todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Silminnäkijöitä sille ei ollut. Lutherilta itseltään ei ole tapahtumasta kirjattua kommenttia. Tapana oli kylläkin kiinnittää ilmoituksia julkisille paikoille. On kuitenkin varmaa, että Luther kirjoitti 95 teesinsä. Kirkon epäkohtiin suivaantunut Luther kirjoitti esimiehelleen kirjeen, johon hän ne liitti.
Lutherin tarkoitus ei ollut jakaa kirkkokuntaa kahtia. Hänen latinaksi kirjoitetut teesinsä käännettiin nopeasti saksaksi. Uuden painotekniikan avulla Lutherin viesti levisi kulovalkean tavoin. Lutherin 95 teesiä on ikuistettu linnankirkon sisäpuolelle saksan kielellä.
Vaatimaton hauta
Luther on haudattu linnankirkon saarnastuolin alle. Melanchthonin hauta on käytävän toisella puolella. Molempien hautamonumentit ovat vaatimattomia. Lutherin haudan pronssitaulussa ovat sanat: Täällä lepää teologian tohtori Martti Lutherin ruumis. Hän kuoli 18. helmikuuta vuonna 1546 syntymäkaupungissaan Eislebenissä elettyään täällä 63 vuotta, 2 kuukautta ja kymmenen päivää.
Lutherin maallisten jäännösten todellisesta paikasta on usein väännetty kättä. On otaksuttu, että katolisten joukkojen lähestyessä Wittenbergiä Lutherin ruumis olisi siirretty turvaan muualle. Erään tarinan mukaan kaupungin valloittanut katolinen keisari olisi määrännyt suuren vastustajansa jäännökset poltettavaksi roviolla. Totuus selvisi, kun hauta avattiin ja todistettiin, että linnankirkko on todella uskonpuhdistajan viimeinen leposija.
LuTherin elämänvaiheet
1483 Syntyy Eislebenissä. Isä ja äiti Hans ja Margareta Luder.
1484 Muuttaa perheineen Mansfeldiin.
1491 Aloittaa koulunkäynnin Mansfeldin triviaalikoulussa.
1497 Jatkaa opintojaan Magdeburgin katedraalikoulussa.
1498 Siirtyy Eisenachiin Pyhän Yrjön kouluun.
1501 Aloittaa opinnot Erfurtin yliopistossa.
1505 Valmistuu maisteriksi.
1505 Joutuu ukkosmyrskyyn, lupaa ryhtyvänsä munkiksi ja ilmoittautuu Erfurtin augustinolaisluostariin.
1507 Vihitään papiksi.
1509 Matkustaa Roomaan.
1512 Vihitään tohtoriksi.
1513 Siirtyy Wittenbergin yliopiston professoriksi.
1517 Naulaa 95 teesiään anekauppaa vastaan Wittenbergin linnankirkon oveen.
1521 Julistetaan kerettiläiseksi ja puolustautuu Wormsin valtiopäivillä. Piiloutuu Wartburgin linnaan.
1522 Palaa Wittenbergiin.
1525 Vihitään avioliittoon Katariina von Boran kanssa.
1546 Lähtee Eislebeniin sovittelemaan riitaa.
1546 Pitää viimeiseksi jääneen saarnansa. Keskeyttää saarnan huonovointisuuden takia.
1546 Luther kuolee Eislebenissä. Neljä päivää myöhemmin hänet haudataan Wittenbergin Linnankirkkoon.
Wittenbergin tärkeimmät nähtävyydet
Linnankirkko (Lutherin hauta) ja Teesiovi, Pyhä Maarian kirkko (Luther saarnasi), Lutherin muistomerkki, Luther-talo (uskopuhdistuksen museo), Lutherin tammi (paikka, jossa Luther poltti paavin pannaanjulistuksen).
Turistitoimisto: Schlossplatz 2, Lutherstadt Wittenberg.
