KESKI-SUOMI / PETÄJÄVESI – 1700-luvulla rakennetun Petäjäveden vanhan kirkon kohdalla kävi hyvä tuuri. Kirkko jäi autioksi, kun Petäjäveden uusi kirkko valmistui. Sitä ei kuitenkaan purettu, vaan se säilyi sisustusta myöten lähes alkuperäisenä.
Kirkon sijainti järven rannalla on idyllinen. Paanukattoinen, barokin ja renessanssin piirteitä omaava kirkko näkyy komeasti läheltä kulkevalle päätielle. Näkymä suorastaan pakottaa pysähtymään.
Suomesta Unescon maailmanperintöluetteloon on päässyt Kiinan muurin ja Egyptin pyramidien rinnalle seitsemän kohdetta. Petäjäveden kirkko on yksi Suomen kohteista. Alla ovat muut Suomen kohteet.
Suomenlinna
Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinnan merilinnoitus pääsi Unescon listalle vuonna 1991 ensimmäisten kotimaisten kohteiden joukossa. Suomenlinnan rakentaminen alkoi 1700-luvulla Ruotsin vallan aikana, kun haluttiin parantaa puolustusta Venäjää vastaan. Vuonna 1809 linnoitus kuitenkin antautui venäläisille.
Vajaa 100 vuotta myöhemmin itsenäistymisen myötä Suomenlinnasta tuli suomalainen varuskunta. Sotilaallisuutta edustaa vielä Merisotakoulu. Suomenlinna ei ole pelkkä museo, vaan myös elävä kaupunginosa. Siellä asuu liki 1000 asukasta.
Vanha Rauma
Rauman ydinkeskusta, Vanha Rauma, muodostaa Pohjoismaiden suurimman yhtenäisenä säilyneen puukaupunkimiljöön. Kapeat kadut noudattavat keskiajalta peräisin olevaa asemakaavaa. Monet rakennukset ovat 1700-luvulta. Historiallisesta ilmeestään huolimatta Vanha Rauma edustaa elävää kaupunkikulttuuria. Asunnoissa asutaan ja kauppaa tehdään entiseen malliin.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva Verlan tehdas on Suomen Unescon kohteista eräs mielenkiintoisimmista. 1800-luvun lopulla perustettu tehdaskokonaisuus on säilynyt hämmästyttävästi vuosikymmenien läpi. Punatiilisen ruukkimiljöön arkkitehtuuri on jo sinällään nähtävyys.
Vanhanaikaiseksi käyneen tehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1962. Koneita pidettiin käynnissä niin kauan kuin tehtaan työntekijät halusivat ja jaksoivat. Sulkemispäivänä työtekijöiden keski-ikä oli noin 70 vuotta!
Sammallahdenmäen pronssihaudat
Lähellä Raumaa sijaitsevat Sammallahdenmäen kiviröykkiöt eivät vaikuta mielenkiintoiselta, mutta todellisuudessa kyseessä on arvokkaat pronssikauden aikaiset haudat. Silloin vainajat haudattiin kiviröykkiöihin, jotka tehtiin kallioille meren äärelle. Maankohoamisen myötä merenranta on siirtynyt vain kauemmaksi. Haudat ajoittuvat ajanjaksolle 1300-1000 eKr.
Struven ketju
Saksalaisen tähtitieteilijä Struve mittasi maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvun alkupuolella käyttämällä niin sanottua kolmiomittausta. Struven ketjuksi nimetty kolmioketju ulottuu Mustaltamereltä Jäämeren rannalle kulkien kymmenen maan läpi. Mittaushetkellä se kulki vain kahden valtion, Ruotsin ja Venäjän, läpi.
Lähellä Jyväskylää Korpilammella on Oravivuori-niminen kukkula, jonka laella oli aikoinaan Struven ketjuun kuulunut tärkeä kolmiomittauspiste ja torni. Lähes kaikki Suomen kolmiomittaustornit ovat jo lahonneet, mutta Oravivuoren laelle on pystytetty uusi. Ylhäältä aukeaa komeat maisemat Keski-Suomen järvimaisemaan.
Merenkurkun saaristo
Jääkauden synnyttämä Merenkurkun pirstaleinen saaristo valittiin Unescon listalle ensimmäisenä suomalaisena luontokohteena. Merenkurkun alue on matalaa jatkuvasti geologisten ja biologisten muutosprosessien vaikutuksen alla. Maa kohoaa lähes metrin sadassa vuodessa. Umpeen kasvavat lahdet ovat Itämeren tärkeimpiä saaristolintujen pesimäaluetta.
Pääsy Unescon maailmanperintölistalle virkistää kyseisen kohteen matkailua, vaikka se ei olekaan listalle pääsyn ensisijainen tavoite. Joka tapauksessa aina, kun näkee Unescon maailmanperintökohteen logon, kannattaa poiketa katsomaan. Kohde on takuuvarmasti näkemisen arvoinen, oli se sitten komea linna tai pronssikauden aikainen kiviröykkiö. Luetteloon pääsyn kriteerit ovat varsin tiukat.
Idea maailmanperintökohteiden suojelusta lähti liikkeelle Egyptistä. Abu Simbelin temppeli oli jäämässä Assuanin padon synnyttämän tekojärven alle. Unescon aloitteesta yli 50 maata osallistui pelastusoperaatioon. Temppeli purettiin ja siirrettiin toiseen paikkaan.
Unescon maailmanperintökohteita koskeva sopimus allekirjoitettiin vuonna 1972. Ensimmäiset kaksitoista kohdetta valittiin listalle muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt jäsenvalioita on jo 187 ja kohteita 890. Määrä kasvaa joka vuosi. Ajan tasalla olevan maakohtaisen listan voi tarkistaa Unescon sivuilta.
Unesco antaa rahallista apua
Sopimuksen lähtökohtana on kansainvälinen vastuu kansallisten kulttuuri- ja luonnonkohteiden säilymisestä yhteisenä maailmanperintönä. Valittu kohde edustaa yleismaailmallisesti katsottuna erittäin arvokasta kulttuuri- ja luonnonkohdetta. Sopimus mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön kohteen pelastamiseksi, jos kansalliset voimavarat eivät riitä.
Eri maiden edustajista koottu maailmanperintökomitea valitsee kohteet Unescon luetteloon. Komitea hallinnoi rahastoa ja käsittelee jäsenvaltioiden tekemiä rahallisia avunpyyntöjä kohteiden suojelemiseksi. Komitea tekee lopullisen päätöksen ehdotetun kohteen asettamisesta maailmanperintöluetteloon.
PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO
Osoite: Vanhankirkontie 9, Petäjävesi.
LUE MYÖS: Keski-Suomen Tieliikennemuseon sisätiloissa odottaa yllätys
LUE MYÖS: Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon kokoelmassa on useita lapsuusajan muistoja
