VARSINAIS-SUOMI / TURKU – On kuin astuisi tyystin toiselle aikakaudelle. Eikä ihmekään, sillä Räntämäen kirkko vie ajassa kauas keskiajalle. Nykyisin paremmin Maarian kirkkona tunnettu kivikirkko rakennettiin vuosisatoja sitten, nykytiedon mukaan 1400-luvulla.
Maarian kirkko ei ole pelkästään Turun alueen vanhimpia kirkkoja, vaan se on eräs koko Suomen vanhimmista keskiajalla rakennetuista kivikirkoista. Kirkkonähtävyytenä se onkin yksi maamme mielenkiintoisimmista kohteista.
Ennen kirkkoon tutustumista pitää ymmärtää paikallista historiaa. Varttuneempi sukupolvi tietää, mutta nuorempi väki ei ole edes elänyt aikaa, kun iso Maarian pitäjä ulottui aikanaan Paattisilta Hirvensaloon. Raunistulakin oli osa Maariaa. Turku oli aikoinaan pieni palanen Maarian ja Kaarinan puristuksessa.
Vähitellen alue kerrallaan Maaria liitettiin Turkuun, kunnes vuonna 1967 Maarian kunta lakkautettiin lopullisesti. Myös Maariasta aikaisemmin erotettu Paattinen liitettiin Turkuun vuonna 1973.
Nykyinen Maarian seurakunta on Suomen vanhimpia seurakuntia. Se on jäsenmäärältään suurin Turun ja Kaarinan evankelisluterilaisesta seurakunnista. Maarian seurakunta muodostuu entisaikojen Maarian pitäjän alueesta.
Maarian kirkko sijaistee Aurajokeen laskevan Vähäjoen töyräällä. Historiallinen Koroistenniemi on vain lyhyen matkan päässä. Aluksi oletettiin, että juuri Maarian kirkko olisi ollut historiankirjoituksissa esiintynyt piispankirkko. Mutta alueella tehdyt kaivaukset todistivat, että alkuperäinen 1200-luvun ensimmäinen kirkko sijaitsi juuri Koroistenniemellä.
Maarian kolmilaivaisen graniittikirkon rakentamisessa on käytetty myös tiiltä. Ulkoapäin se ei suuremmin eroa muista keskiaikaisista kivikirkoista, mutta sisätiloista löytyy useita erikoisia yksityiskohtia.
Seiniä ja holveja koristavat 1400-luvun entisöidyt kalkkimaalaukset vaikuttavat alkeellisen naivistisilta, osin jopa kömpelösti tehdyiltä. Nähtävänä on muun muassa hansalaivoja, pyhimysten kuvia, linnoja ja jopa keskiaikainen hakaristi. Puinen krusifiksi ja lyypekkiläinen alttarikaappi, kirkon arvokkaimmat aarteet, ovat vuosisatoja vanhoja. Saarnastuoli on 1600-luvulta.
Yhtä vanhaksi arvioidaan kalkkikivestä tehty kastemalja. Harmi, että se on jossain vaiheessa lohjennut, mutta sen sisään on lisätty Jussi Vikaisen suunnittelema tinamalja. Maljaa koristaa öljypuun lehvää kantava kyyhky.
Koska Maarian seurakunnalla on ikää muutama vuosisata ja sitä ovat johtaneet monet merkittävät henkilöt, kuten Mikael Agricola, löytyy kirkkomaalta useita sukuhautoja. Hautausmaan yhdessä kulmassa sijaitsee keltainen hautakappeli. Sen rakennutti 1700-luvulla hovioikeuden sihteeri ja Hirvensalon Kaistarniemen tilan omistaja C.G. Baehr. Hänet on haudattu kappeliin.
Baerin hautakappelin seinustalla seisoo puinen vaivaisukko harmaassa takissaan. Hänellä on kädessään silinterihattu, joka toimii keräyslippaana. Kyseessä on kuitenkin kopioukkeli, sillä alkuperäinen on viety parempaan talteen.
Myös kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen on haudattu sukuhautaan Maarian kirkon hautausmaalle. Hän syntyi 1894 Karinaisissa. Aaltosen perhe muutti Wäinön ollessa alle 10-vuotias Hirvensaloon, joka kuului silloin Maariaan. Aaltonen muutti lopullisesti Helsinkiin 1940-luvulla. Se oli aikaa, kun Maaria oli yhä itsenäinen kunta.
MAARIAN KIRKKO
Osoite: Maunu Tavastin katu 2, Turku.
