Jo tulomatkallani Funcahlin lentokentällä ihmetyttää Madeiralta lähtevien turistien pitkänomaiset pahvilaatikot. Niinpä minullakin on parin viikon päästä eksoottisia kotiintuomisia: toinen toistaan värikkäämmistä orkideoista ja liljoista koottu kukkakimppu.
Madeiran kukkaloisto tekee vaikutuksen – sitä ei voi yksinkertaisesti vastustaa.
Miljoonia vuosia sitten kilometrien syvyydessä maankuoren sisuksista purkautui tulikuumaa laavaa. Kiviaines jähmettyi kerroksittain ulottuen lopulta merenpinnan yläpuolelle. Madeira oli syntynyt.
Tuulet ja merivirrat toivat mukanaan siemeniä. Satojen tuhansien vuosien aikana saaren kasvillisuus sai kehittyä rauhassa. Vulkaaninen maaperä ja kulottamisesta syntynyt tuhka loivat hedelmällisen maaperän. Suotuisa ilmasto ja runsaat sateet täydensivät kukkaissaaren otolliset olosuhteet kasveille. Madeiran alkuperäisistä kasveista yli puolet on endeemisiä, eli niitä ei kasva missään muualla.
Madeiraa tituleerataan Kukkaissaareksi, ja täysin ansiosta. Saarella on 3 000 siemenkasvia, joista 700 on kukkivia. Sen arvoa paratiisisaarena ei vähennä se tosiasia, että suurin osa nykyisistä kasveista on tuotu muualta. Kun portugalilaiset löytöretkeilijät rantautuivat Madeiralle 1400-luvulla, oli saari metsien peitossa. He sytyttivät metsät palamaan raivatakseen tilaa viljelyksille. Vain vaikeapääsyisimmissä paikoissa alkuperäiset ikivihreät laakeripuumetsät ovat säilyneet.
Nyky-Madeiran kukkaloisto perustuu brittiläisten siirtolaisten tuloon 1700-luvulla. He perustivat saarelle puutarhoja tuomalla koristeellisia kasveja eri puolilta maailmaa. Madeiralla sana Quinta tarkoittaa herrastaloa, jota ympäröi puutarha. Nykyisin quintoihin on perustettu hotelleja ja julkisia puutarhoja. Kotona kukkaruukuissa kärvistelevät kukat rehottavat Madeiralla rikkaruohoina tai kasvavat puutarhoissa jättiläiskokoon.
Suotuisa ilmasto läpi vuoden
Madeiran lomailijalle lämpötila ja sää ovat hyvin samanlaisia kaikkina vuodenaikoina. Kesällä on hellepäiviäkin, mutta silloin meri viilentää. Talvella päivälämpötila nousee noin 20 asteeseen, illat ovat viileitä. Saaren eteläosan rannikkokaistaleella vallitsee subtrooppinen ilmasto. Madeiran vallitseva tuuli on koillispasaati, joka puhaltaa saaren pohjoisrannalle. Sateen tiivistyttyä pohjoisen puolen vuorten rinteille, paistaa eteläpuolen rannoilla aurinko.
Korkeuserojen ansiosta lämpötila vaihtelee vuorenrinteillä. Lämpö laskee kolme astetta 500 metrin matkalla. Madeiralla voikin kokea kaiken mahdollisen subtropiikista lauhkeaan ilmastoon. Saari voidaan jakaa neljään eri kasvillisuusvyöhykkeeseen.
Rannikkokaistaleella menestyvät esimerkiksi ananas, mango, avokado ja palmut. Madeiralainen hyvänmakuinen pieni banaani kasvaa lähes kaikkien kotipuutarhoissa. Rannikon yläpuolella välivyöhykkeessä kasvaa akasiaa, eukalyptusta, kastanjoita ja pensaita. Noin puolen kilometrin korkeudessa viihtyvät erilaiset laakeripuut.
Portugalin kielellä kasvillisuutta kutsutaan laurisilvaksi (laakeripuut). Korkeimmilla paikoilla puurajan yläpuolella menestyvät vielä muun muassa monet kanervalajit.
Madeiran korkeusvaihtelut ovat suuria. Uudisraivaajat rakensivat kuokalla ja lapiolla rinteisiin portaita. Viljelyterasseja näkee vaikeimmissakin paikoissa. Kastelua varten rinteille rakennettiin kiemurtelevia kastelukanavia, levadoja. Unescon suojeluksessa olevat laakeripuumetsät keräävät veden kastelukanaviin.
Jardim Botânico – pakollinen käyntikohde
Madeiran kasvillisuudesta ja kukkaloistosta pääsee nauttimaan, vaikka ei osallistuisi yhdellekään levadakävelylle. Luonnonpuistojen ohella saarella on useita kasvitieteellisiä puutarhoja ja kukkia pursuavia puistoja. Funchalin keskustan takana olevilla kukkoilla sijaitseva Jardim Botânico on puutarhoista suosituin. Jos ei tunne kukkia, jää anti ilman asiantuntevaa opastusta ihastelun tasolle, mutta se jo riittää syyksi vierailla värikkäässä puutarhassa. Puistossa on esillä noin 2 000 kasvia, joista 100 on endeemisiä. Ylhäältä avautuu huikea näköala alas Funchaliin.
Puutarha oli aikoinaan hotellin omistajien Reidin perheen kesäviettopaikka. He myivät sen edelleen Comesin perheelle, joka toi paljon uusia kasveja eri puolilta maailmaa. Vuonna 1960 puutarha lahjoitettiin paikallishallinnon omistamalle säätiölle.
Jardim Botânico on jaettu teemallisesti osiin. Sisäänkäynnin jälkeen on Quinta do Bom Sucesson, Hyvän onnentalo, jonka sisätiloissa on luonnonhistoriallinen museo. Puiston eräs kiinnostavimmista alueista on mehipuisto. Lukuisat kaktukset tuovat mieleen Villin lännen. Kuvatuin alue lienee värikkäät kuvioistutukset. Kotoperäisille, vain Madeiralla kasville kasveille on varattu oma alue. Hyötypuutarhassa voi nähdä tuttuja hedelmiä kotimaisten kauppojen ruokaosastoilta. Lukuisten kukkivien kasvien lisäksi voi nauttia lintupuiston hauskoista papukaijoista.
Lähellä kasvitieteellistä puutarhaa on idyllinen orkideapuutarha (Jardim Orquidea), joka on avoinna yleisölle.
Vinkit kukkaretkille
Madeiran kukkaloisto on niin yltäkylläinen, että kaikille kasveille ei löydy suomalaista nimeä. Vastaavasti joillakin lajeilla saattaa olla kaksikin suomalaista nimeä. Lajin tieteellinen nimi on ainoa täsmällinen. Lajimääritys on haaste kokeneemmallakin kasvibongarille. Kukista kiinnostuneen kannattaa osallistua opastetuille kierroksille. Madeiran kasveista on myös kirjoitettu monia opaskirjoja.
Jardim Botânico lisäksi on tarjolla muitakin vaihtoehtoja, kuten Plantyn viiniperheen omistama Quinta do Palheiro Ferreiro (Blandy’s Garden) ja orkideapuutarha Quinta dos Saltos. Monet nousevat Funchalin vanhastakaupungista köysiradalla ylös Montelle. Ylhäällä on avoinna Monten palatsin trooppinen puutarha. Funchalin lukuisat kaupunginpuistot tarjoavat ilmaisen mahdollisuuden tutkia eksoottisia kasveja.
Madeiran kukkaloistosta voi nauttia kaikkina vuodenaikoina, mutta keväällä luonnonkasvien kukinta on runsaimmillaan. Osa kukkii vain tiettynä aikana, kuten trumpettikukka ja joulutähti vuodenvaihteessa. Kiinaruusu, ihmeköynnös, kansalliskukka Paratiisilintu ynnä sadat muut kukkivat läpi vuoden.
Funchalin ympäristön puutarhoja
Jardim Botânico
Madeiran suosituin puutarha. Kasveja eri puolilta maailmaa ja Madeiran alkuperäisiä lajeja. Papukaijapuisto.
Sijainti: Funchalin rinteillä 350 metrin korkeudessa, 3 kilometriä keskustasta.
Miten sinne pääsee: Busseilla 29 ja 30 Rua Arthur S. Pingalta, numerolla 31 Avenida do Marilta. Monet tulevat taksilla tai köysiradalla Babosasista.
Pregetterin orkideatarha (Jardim Orquidea)
Laaja valikoima orkideoita ja muita eksoottisia kasveja kukkivana läpi vuoden.
Osoite: Rua Pita da Silva 37, kävelymatkan päässä Jardim Botânicosta.
Keisarin puutarha (Jardim do Imperator)
Itävallan keisari Kaarle I asui Quinta do Montessa vuonna 1922. Isoja puita, kaunis ruusutarha, kahvila, josta erinomainen näköala Funchaliin.
Osoite: Caminho do Pico, Monte, noin 500 metriä merenpinnan yläpuolella.
Monte Palace Tropical Garden
Monipuolinen trooppinen puutarha, joka sijaitsee Monten kirkon alapuolella. Sen omistaa yksityinen säätiö, joka tukee luonnon säilyttämistä. Eksoottisia kasveja eri puolilta maailmaa, koristekaakeleita, kalalampia, vesiputouksia, joutsenia, riikinkukkoja, mineraalimuseo.
Osoite: Monte, noin 500 metriä merenpinnan yläpuolella.
Blandyn puutarha (Quinta do Palheiro Ferreiro)
Blandyn perheen omistama englantilaistyylinen puisto sijaitsee Camachaan johtavan tien varrella, 8 kilometriä Funchalista. Suuri puutarha, jossa arvokkaita puita ja harvinaisia kasveja, suihkukaivoja, lummelammikoita, kasvitieteilijöiden Mekka.
Quinta dos Saltos / Orkideatarha
Puutarha sijaitsee 2 kilometriä keskustasta. Sen omistaa tieteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on säilyttää Madeiran endeemiset lajit. Vanhoja puita, trooppisia kasveja, lintuja, harvinaisia orkideoita.
Osoite: Caminha dos Saltos 8.
Madeiran luonto uhattuna
Kokeneet Madeira-kävijät ovat huomanneet muutoksen: syrjäisestä Atlantin paratiisisaaresta on tullut matkailijoiden kestosuosikki. Euroopan unionin talouden tuen avulla on rakennettu suurempi lentokenttä, raivattu teitä, rakennettu tunneleita ja siltoja saaren läpi pinnamuodoista piittaamatta. Etenkin saaren etelärannikolla väentiheys on suuri. Kerrostalot ovat ilmaantuneet Funchalin ympäristöön.
Jätehuolto ei ole pysynyt kehityksen perässä. Liian moni levadoilla vaeltava turistikin jättää roskia luontoon. Terassiviljelmien hoito tehdään yhä ilman koneiden apua. Väestön vanheneminen ja nuorten vähäinen mielenkiinto raskaisiin maataloustöihin uhkaa saaren tilkkumaisia viljelmiä.
Madeiran alkuperäiskasvillisuus on ollut jo vuosisatojen ajan uhattuna tulokaslajien vuoksi. Pahin uhka on 1800-luvulla Australiasta tuotu eukalyptus, joka sitkeydellään ja nopealla kasvuvauhdillaan syrjäyttää saaren perinteisiä kasveja. Eukalyptusta onkin ryhdytty pitämään kurissa leviämisen estämiseksi. Kasvillisuuden suojaamiseksi lehmien, vuohien ja lampaiden laiduntaminen vuoristojen ylärinteillä on kielletty.