PÄIJÄT-HÄME / PADASJOKI – Padasjoki-Seuran ylläpitämästä kotiseutumuseosta halutaan pitää hyvää huolta. Vuonna 1850 rakennetulle lainajyvästöllä on kertynyt ikää siinä määrin, että talkootyötä on tehty jo useampana vuonna. Tosin siemenviljaa ei ole varastoitu sinne enää pitkään aikaan. 1950-luvulla Padasjoen manttaalilautakunta luovutti rakennuksen paikallisen kotiseutuyhdistyksen käyttöön.
Saksalan kartanon isäntä luovutti makasiinirakennukselle tontin ikuisiksi ajoiksi. Viljalaarien lisäksi rakennettiin tilat paloviinapannuille. Lainajyvästö tuli aikoinaan tarpeeseen, sillä Suomessa koettiin 1860-luvulla katovuosia ja niiden johdosta nälänhätää. Varastosta voitiin lainata korkoa vastaa siemenviljaa tarvitseville. Makasiini toimi viljavarastona liki 100 vuoden ajan.
Museotoiminta sai alkunsa vuonna 1956, kun Pudasjärvellä järjestettiin makasiinin viereisellä pellolla maatalousnäyttely. Siihen mennessä oli kerätty kunnan alueelta talteen vanhoja metsästys- ja kalastusvälineitä, käytöstä poistuneita maatalouskoneita ja -välineitä sekä koulujen opetustarvikkeita. Eri ammattiryhmät ovat edustettuina räätälistä suutariin.
Esineet ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Vanhin esine on tervapytty vuodelta 1614. Museon eräs erikoisuus on ruumislauta. Vainajaa pidettiin kotona laudan päällä, kunnes arkku oli hankittu. Kokoelmiin kuuluu myös kokonainen viinanpolttoon tarvittava laitteisto.
1970-luvulla tehtiin museolla jo ensimmäisiä isompia korjaustöitä. Ulkolaudoitusta ja ikkunat piti uusia. Alakertaan päätettiin tehdä kahvila. Vuosien myötä kattoa on uusittu jo useampaan kertaa. Viimeksi kattoa ja kaksikerroksisen makasiinin yläkertaa on korjattu kesällä 2016.
Perinteisesti museolla järjestetään heinäkuussa kotiseutumarkkinat ja elokuussa elomarkkinat. Museo on avoinna tilauksesta ja seuran omien tapahtumien yhteydessä.
MAKASIINIMUSEO
Osoite: Kuusikuja, Padasjoki.
LUE MYÖS: Enni Idin taiteilijamökki ei jätä ketään kylmäksi – kyseessä on eräs Suomen erikoisimmista museoista
LUE MYÖS: Toritun Sepänmäen museo 1800-luvun päärakennus on yhä pärekattoinen
