Oletettavasti arkkitehtien Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin funktionaaliset suunnitelmat herättivät enemmän ihmetystä 1930-luvulla kuin nykyisin. Martti Lutherin kunniaksi piirretty kirkkorakennus poikkesi nykyaikaisuudellaan Turun muista kirkoista. Martinkirkko vihittiin käyttöön uskonpuhdistajan 450-vuotisjuhlavuonna 1933. Samana vuonna valmistunut seurakuntatalo on arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema.
Alttarin taustaseinää peittää suuri Kristusta ristillä esittävä monumentaalimaalaus, jonka ovat tehneet taiteilijat Einari Vehmas ja Karl Ingelius. 15 metriä korkea teos on Suomen suurimpia alttarimaalauksia.
Vaikka ei olisi Martinkirkossa koskaan käynytkään, onhan se Martinmäen monumentaalinen maamerkki. Valkotornisen kirkon kello on tahdittanut pitkään monen martinmäkeläisen arkea. 64-metrinen torni 26 metrin korkean mäen päällä näkyy kauas. Samppalinnan maauimalassa lapsena polskiessa oli tornikellosta hyvä tarkistaa, milloin pitää lähteä kotiin syömään.
Vielä enemmän Martinkirkko oli hallitsevana maamerkkinä valmistuessaan vuonna 1933. Tiilestä rakennettu ja valkoiseksi rapattu pyhättö sekä seurakuntatalo seisoivat kahdestaan lähes puuttomalla Sotalaistenmäellä, joten mikä olisikaan ollut selkeämpi kohde puna-armeijan pommikoneille. Mutta kuinkas ollakaan. Pommit putosivat ohi, vaikka muuten koko Martinmäen ja lähialueen asutus tuhoutui pommituksessa.
Tiedetään kuitenkin, että kirkonkin tuho oli erittäin lähellä. Ympäristö oli yhtä tulimerta, joten kuumuus oli melkoinen. Ilmanpaine rikkoi kirkon ikkunat ja sisään lentäneet kipinät sytyttivät alttarin palamaan. Kerrotaan, että kirkon urkuri apujoukkoineen sai tulipalon sammutetuksi.
Martinseurakunta oli perustettu vuonna 1921 seurakuntajaossa, jonka jälkeen sille ryhdyttiin hankkimaan omaa kirkkoa. Sitä ennen seurakuntalaiset kokoontuivat Betanian- ja Itäisen Pitkänkadun kulmassa sijainneessa Turun kaupunkilähetyksen Betanian kirkossa. Tämä rakennus tuhoutui jatkosodan pommituksissa.
Sodan jälkeen rakennusaineista oli pulaan. Kestikin tovin ennen kuin alkoi tapahtua. Jokirannan ja koko Martinmäen jälleenrakentaminen alkoi muutaman vuoden kuluttua sodan päättymisestä. Siihen aikaan haluttiin rakentaa vielä väljästi, sillä rakentamisen teholuvut eivät vielä olleet nykyajan luokkaa. Niinpä syrjäisestä Martin kaupunginosasta on tullut suosittu asuinalue.
Nimi Sotalaistenmäki ei johdu jatkosodan pommituksista, vaan nimen syntyhistoria on vuosisatoja vanha. Täällä majoitettiin Turun linnan sotaväkeä, huoveja. Sotalaisten kylä kuului vielä siihen aikaan Kaarinaan. Vuonna 1890 jokirannasta nouseva katu nimettiin Martinkaduksi ja koko aluetta alettiin kutsumaan siitä lähtien Martin kaupunginosaksi.
MARTINKIRKKO
Osoite: Huovinkatu 1, Turku.
