Oletettavasti arkkitehtien Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin funktionaaliset suunnitelmat herättivät enemmän ihmetystä 1930-luvulla kuin nykyisin. Martti Lutherin kunniaksi piirretty kirkkorakennus poikkesi nykyaikaisuudellaan Turun muista kirkoista. Martinkirkko vihittiin käyttöön uskonpuhdistajan 450-vuotisjuhlavuonna 1933. Samana vuonna valmistunut seurakuntatalo on arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema.
Alttarin taustaseinää peittää suuri Kristusta ristillä esittävä monumentaalimaalaus, jonka ovat tehneet taiteilijat Einari Vehmas ja Karl Ingelius. 15 metriä korkea teos on Suomen suurimpia alttarimaalauksia.
Vaikka ei olisi Martinkirkossa koskaan käynytkään, onhan se Martinmäen monumentaalinen maamerkki. Valkotornisen kirkon kello on tahdittanut pitkään monen martinmäkeläisen arkea. 64-metrinen torni 26 metrin korkean mäen päällä näkyy kauas. Samppalinnan maauimalassa lapsena polskiessa oli tornikellosta hyvä tarkistaa, milloin pitää lähteä kotiin syömään.
Vielä enemmän Martinkirkko oli hallitsevana maamerkkinä valmistuessaan vuonna 1933. Tiilestä rakennettu ja valkoiseksi rapattu pyhättö sekä seurakuntatalo seisoivat kahdestaan lähes puuttomalla Sotalaistenmäellä, joten mikä olisikaan ollut selkeämpi kohde puna-armeijan pommikoneille. Mutta kuinkas ollakaan. Pommit putosivat ohi, vaikka muuten koko Martinmäen ja lähialueen asutus tuhoutui pommituksessa.
Tiedetään kuitenkin, että kirkonkin tuho oli erittäin lähellä. Ympäristö oli yhtä tulimerta, joten kuumuus oli melkoinen. Ilmanpaine rikkoi kirkon ikkunat ja sisään lentäneet kipinät sytyttivät alttarin palamaan. Kerrotaan, että kirkon urkuri apujoukkoineen sai tulipalon sammutetuksi.
Martinseurakunta oli perustettu vuonna 1921 seurakuntajaossa, jonka jälkeen sille ryhdyttiin hankkimaan omaa kirkkoa. Sitä ennen seurakuntalaiset kokoontuivat Betanian- ja Itäisen Pitkänkadun kulmassa sijainneessa Turun kaupunkilähetyksen Betanian kirkossa. Tämä rakennus tuhoutui jatkosodan pommituksissa.
Sodan jälkeen rakennusaineista oli pulaan. Kestikin tovin ennen kuin alkoi tapahtua. Jokirannan ja koko Martinmäen jälleenrakentaminen alkoi muutaman vuoden kuluttua sodan päättymisestä. Siihen aikaan haluttiin rakentaa vielä väljästi, sillä rakentamisen teholuvut eivät vielä olleet nykyajan luokkaa. Niinpä syrjäisestä Martin kaupunginosasta on tullut suosittu asuinalue.
Nimi Sotalaistenmäki ei johdu jatkosodan pommituksista, vaan nimen syntyhistoria on vuosisatoja vanha. Täällä majoitettiin Turun linnan sotaväkeä, huoveja. Sotalaisten kylä kuului vielä siihen aikaan Kaarinaan. Vuonna 1890 jokirannasta nouseva katu nimettiin Martinkaduksi ja koko aluetta alettiin kutsumaan siitä lähtien Martin kaupunginosaksi.
MARTINKIRKKO
Osoite: Huovinkatu 1, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
