Maurilainen Córdoba – kumarrus kohti Mekkaa

Córdoba on kohde, joka kuuluu ehdottomasti Euroopan kiinnostavimpiin nähtävyyksiin. Toiveeni on lopultakin toteutumassa. Auto parkkiin vanhankaupungin laitamille Guadalquivir-joen eteläpuolelle.

Sen jälkeen kävellen roomalaisten rakentamaa siltaa, Puente Romanoa, pitkin joen yli kohti massiivista rakennusta. Mezquita, maurien rakentama moskeija, on se syy, miksi monet turistit vierailevat Córdobassa.

Monien muiden moskeijojen tavoin Mezquita on ulkopuolelta vaatimaton. Neliönmallinen monumentti vaikuttaa enemmänkin linnoitukselta kuin islamilaisen maailman kauneimmalta rakennukselta. Moskeijan ulkopuolella vaeltaa useita turistiryhmiä, vaikka varsinainen matkailusesonki ei ole vielä alkanutkaan. Mitä se onkaan kesällä. Córdoban moskeija on eräs Espanjan suosituimmista nähtävyyksistä.

Mezquitan sisätiloihin mennään niin sanotun Appelsiinipihan kautta. Tuskin edes huomaan, miten kymmenien appelsiinipuiden oksat roikkuvat keltaisten hedelmien painosta. On kiire sisälle. Ennakko-odotukseni ovat suuret, sillä Mezquitan sisätiloja väitetään suurenmoisiksi. Moskeijan kuuluisat holvit on ikuistettu lukemattomiin Espanjaa esittäviin mainoksiin.

Näky on mykistävä! Eteeni aukeaa liki tuhannesta pylväästä muodostuva ”metsä”. Marmorista, graniitista ja jaspiksesta tehdyt pylväät kannattelevat punavalkoisia kaksoiskaaria, jotka muistuttavat palmun oksia. Yhdeksäntoista laivaa yhdistävä pylväsmeri vaikuttaa jatkuvan loputtomiin. Tunnelma on mystinen, sillä auringonvalo siivilöityy katossa olevien aukkojen lomasta. Olo on kuin olisin osa Tuhannen ja yhden yön tarinoita.

Pylväsviidakon sivulla sijaitsee mihrab, seinäsyvennys, joka osoittaa rukoilijoille suunnan Mekkaan. Sisälle moskeijan tärkeimpään huoneeseen mennään hevoskenkää muistuttavan kaaren alta. Seinillä on koristeellisia bysanttilaisia mosaiikkikuviointeja ja kirjoituksia Koraanista.

Córdoban kukoistus alkoi, kun maurihallitsija Abd ar-Rahaman I teki kaupungista emiirikuntansa pääkaupungin vuonna 756. Mezquita valmistui 700-luvun lopulla. Seuraavat hallitsijat tekivät moskeijaan lukuisia muutoksia. Suurimmat muutokset toteutettiin, kun kristityt valloittivat Córdoban takaisin.

Maurien ollessa vallassa Iberian niemimaalla eri uskonnot elivät sulassa sovussa. Islam, kristinusko ja juutalaisuus olivat tasa-arvoisia. Tilanne muuttui, kun kristityt Espanjan kuninkaat tulivat Andalusiassa valtaan. Juutalaiset karkotettiin maasta ja moskeijat muutettiin kristillisiksi kirkoiksi. Kuningas Kaarle V säilytti paljon Mezquitan alkuperäistä arkkitehtuuria, mutta moskeijan keskelle rakennettiin valtava katedraali. Unescon suojeluksesta nauttiva nyky-Mezquita onkin erikoinen moskeijan ja katedraalin yhdistelmä.

Mezquitan näkeminen on niin häkellyttävä kokemus, että sen vieressä sijaitseva katolisten kuninkaiden linna, Alcázar, jää helposti katsomatta. ”Alcázareja” on tullut jo muutenkin

nähdyksi Espanjan kierroksellani. Linnan suurenmoiset maurilaistyyliset puistot suihkulähteineen ja vesialtaineen ovat kuitenkin näkemisenarvoiset.

Cordóban Alcázar rakennettiin 1300-luvulla maurilaisen linnoituksen paikalle. Linna toimi katolisten tukikohtana maurien hallitsemaa Granadaa vastaan sodittaessa. Sen jälkeen Alcázar oli inkvisitiotuomareiden käytössä ja myöhemmin vankilana.

Arabivallan monikulttuurisen ja suvaitsevaisen aikakauden ansiosta juutalaiset nousivat yhteiskuntaelämässä merkittävään asemaan. Heidän välityksellään maurien saavutukset levisivät kristilliseen Eurooppaan. Córdoba oli arabien aikana Euroopan loistelian ja sivistynein keskus. Kaupungissa oli jo vuosisatoja sitten viemäriverkosto, katuvalaistus ja kivetyt kadut. Córdobaa pidettiin Bagdadin rinnalla islamilaisen maailman merkittävimpänä kaupunkina.

Juutalaisten tilanne muuttui kristittyjen kuninkaiden vallattua arabien hallussa olleita alueita. Katolinen kirkko alkoi taistella sekä muslimeja että juutalaisia vastaan. Inkvisition avulla vaino kohdistui ”vääräuskoisiin”. 1400-luvun lopulla alkoi juutalaisten maastakarkotus. Se johti nopeasti taloudelliseen taantumaan. Maastakarkotusmääräys kumottiin virallisesti vasta vuonna 1968, 500 vuotta inkvisitioajan jälkeen.

Górdoban vanhankaupungin kapeista kujista muodostuva sokkelikko muodosti aikoinaan juutalaiskorttelin, La Juederian. Vain yksi synagoga on säilynyt juutalaisten aikakaudelta.

Jäljellä on kuitenkin labyrintti, jonne eksyy helposti. Samalla, kun yrittää löytää tietään ulos, voi kurkkia kukkuloistossa kylpeviä sisäpihoja. Patio on andalusialaisen talon sydän. Kaunis rautainen kalteriovi estää pääsyn ulkopuolisilta. Keitaan keskellä on usein suihkulähde ja seinillä värikkäitä azulejoja. Toukokuussa järjestään kilpailun siitä, kenellä on kaupungin kaunein sisäpatio. Silloin avointen ovien päivänä turistikin pääsee kurkistamaan peremmälle.

HYVÄ TIETÄÄ

Ennen ajanlaskumme alkua Córdoba oli roomalaisten kaupunki. Tästä ajasta on yhä jäljellä Guadalquivir-joen ylittävä silta ja roomalaisen temppelin rauniot.

Maurit saapuivat Espanjaan johtajansa Tarikin johdolla vuonna 711.

Valloitettu Etelä-Espanja sai nimen Al-Andalusia. Sen ensimmäinen pääkaupunki oli Córdoba. Andalusiassa vaikutti lähes 800-vuotinen arabivalta.

Arabit toivat mukanaan uusia kasveja, kuten appelsiinin. He rakensivat kaupunkeihin moskeijoita, kouluja ja kirjastoja. Luonnontieteet, kuten lääketiede, matematiikka ja tähtitiede kukoistivat.

Kristityt kuninkaat valtasivat Iberian niemimaan vähitellen takaisin islaminuskoisilta maureilta. Granada antautui viimeisenä vuonna 1492.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU