Melbourne muistetaan olympiakisoista

Suomalaisurheilijoiden ampuja Pentti Linnosvuon ja painijoiden Rauno Mäkisen sekä Kyösti Lehtosen nimet on kaiverrettu Melbournen olympiastadionin marmoritauluun.

Vuoden 1956 kultamitalistit tuskin tunnistaisivat nykyistä, täydellisen muutoksen läpikäynyttä MCG-stadionia (Melbourne Cricket Ground). Yleisurheilu on saanut väistyä kriketin tieltä.

MCG-stadion on maailman suurimpia urheiluareenoita (90 000 katsojaa). Siihen voi tutustua opastetuilla kierroksilla. Stadionin yhteydessä on tasokas urheilumuseo, jonka parasta antia on olympiakisoille omistettu osasto. Löytyypä täältä Lasse Vireninkin valokuva. Museon pääpaino on australialaisessa urheilussa, joka ei välttämättä helposti avaudu eurooppalaiselle.

Pilvenpiirtäjien kaupunki

Jos Melbournen pronssimitalisti Voitto Hellstén eläisi, ei hän tunnistaisi itse kaupunkiakaan. Yli 50 vuodessa Melbournessa on tapahtunut suuria muutoksia. Australian toiseksi suurin kaupunki on paisunut miljoonakaupungiksi. Ydinkeskustaan on noussut taivaisiin kurkottavia pilvenpiirtäjiä. Tunnelma on kuin New Yorkissa. Melbournesta on tullut kovan kilpailijan, Sidneyn, ohella Australian tärkeimpiä businessmaailman keskuksia.

Melbourne ei voi enää ylpeillä ainoana australialaisena kaupunkina olympiastatuksesta, sillä vuoden 2000 kisat järjestettiin Sidneyssä. Mutta yhä kerran vuodessa Melbournessa on jotain, mikä Sidneystä puuttuu: Formula1 -sarjan avauskisa on järjestetty perinteisesti Melbournen Albert Park -puiston alueella.

Autourheilun ystäville kerrottakoon, että kisojen ajankohdan ulkopuolella puistossa ei juuri mikään viittaa formulakisaan. Vasta tapahtuman ajaksi puiston tiet muokkautuvat kilparadaksi. Albert Parkin rataa on sanottu maailman kauneimmaksi sen kiertäessä puistojärven ympärillä taustanaan Melbournen pilvenpiirtäjien siluetit.

Alkuperäisasukkaat saivat väistyä

Kauan ennen olympiaurheilijoita ja formulakuskeja, vuonna 1835, englantilainen kapteeni John Batman purjehti paikalliseen Yarra-joen lahteen. Siitä lähtien alueen alkuperäiset asukkaat ovat saaneet väistyä valkoisten tieltä. Nyky-Melbournessa ei katukuvassa juurikaan erota aboriginaaleja. Kaupunkiin jääneet koori-heimon jäsenet ovat vuosikymmenien aikana täysin kaupunkilaistuneet.

Melbournea kuvataan sanonnalla Australian ”eurooppalaisin” kaupunki. Tällä viitataan Euroopasta tulleisiin siirtolaisiin. Melbournea pidetään jopa Kreikan kolmanneksi suurimpana kaupunkina. Nyky-Australian tavoin brittiläistä alkuperää olevien asukkaiden määrä on pudonnut.

Nykyinen muuttoliike suuntautuu tänne Aasian eri maista. Tämä näkyy myös katuvilinässä. Melbournen Kiinalaiskortteli, Chinatown, laajenee vuosi vuodelta. Ilmapiiri lukuisine aasialaisine ravintoloineen ja kauppoineen on hyvin itämainen.

Maailman tasokkain turistitoimisto

Melbournen tutustumisen kannattaa aloittaa kaupungin matkailutoimistosta. Futuristisen Federation Square -nimisen aukion laidassa sijaitseva infopiste on eräs tasokkaimmista, mitä olen maailmalla nähnyt. Henkilökuntaa on runsaasti. Toimisto pursuaa ilmaista esitemateriaalia. Tarjolla on myös matkailuinfoa Melbournen lähialueista eli Victoria-osavaltion suosituimmista kohteista. Victoria on Australian pienin osavaltion, mutta silti se on lähes Suomen kokoinen.

Melbournen selkeä ruutuasemakaava helpottaa suunnistamista. Ajan säästämiseksi kannattaa ostaa edullinen koko päivän ratikkalippu. Reittiverkosto on tiheä. Ratikat kolisevat keskustan alueella suoraviivaisia katuja päästä päähän. Kannattaa myös kokeilla ilmaista historiallista City Circle –ratikkaa, joka kulkee ydinkeskustassa ympyräreittiä.

Kilometreittäin hiekkarantaa

Useimmat Melbournen turistit hyppäävät ratikkaan, joka vie idyllisen St. Kildan kaupunkiosaan. Se on ravintoloineen ja pubeineen vilkas yöelämänkeskus. Täällä on myös melbournelaisten uimaranta, St. Kilda Beach. Sunnuntaisin rantabulevardilla pidetään markkinat.

Melbournen modernit pilvenpiirtäjät heijastuvat kaupunkia halkovan Yarra-joen pinnasta. Lasipintaisista torneista korkeimmalle kohoaa Melbournen uusin hittikohde, Eureka Skydeck, jonka 88. kerroksen näköalatasanne on eteläisen pallonpuoliskon korkein. Rakennuksen korkeus on 300 metriä. Sen kymmenen ylimmän kerroksen ikkunat on päällystetty 24 karaatin kullalla!

Erinomaiset ostosmahdollisuudet

Jopa ostoksien tekemisen vähemmälle jättävä huomaa, että Melbourne tarjoaa huikeat mahdollisuudet shoppailuun. Valikoimat ovat Australian parhaimmat. On häkellyttävää kävellä Collins Streetillä tai Bourke Streetillä. Liikkeitä on toinen toisensa perään loputtomiin. Eikä Melbournen oikullinen sääkään haittaa, sillä kaduilta pääsee lasikatoilla ja takoraudoilla koristeluihin upeisiin ostoskäytäviin. Niistä hienoimmat vetävät vertoja Milanon kauppakujiin.

Niukemmalla budjetilla matkaavat voivat suunnata tunnelmallisen 1800-luvun lopulla perustettuun Queen Victoria Marketiin. Täällä yli tuhannen myyntipaikan hinnat ovat edullisemmat kuin ydinkeskustan liikkeiden.

Olympiahistorian ensimmäiset boikottikisat

Melbournen olympiakisat järjestettiin marras-joulukuussa vuonna 1956, eteläisen pallonpuoliskon kesäkaudella. Edelliset kisat oli järjestetty Helsingissä. Melbournessa oli mukana vähemmän maita ja urheilijoita kuin Helsingin kisoissa, koska kyseessä oli olympiahistorian ensimmäiset boikottikisat.

Poissaolevista maista Espanja, Hollanti ja Sveitsi protestoivat Neuvostoliiton Unkari-miehitystä. Egypti, Libanon ja Irak jäivät pois Suezin kriisin vuoksi. Kiina vastusti Formosan osallistumista omana joukkueena.

Melbournen olympiakisat muistetaan myös niin sanotusta verisestä vesipallo-ottelusta. Vastakkain olivat Unkari ja Neuvostoliitto. Neuvostomiehityksen vuoksi tunnelma oli kireä ja lopulta tilanne riistäytyi käsistä. Ottelu sain väkivaltaisen lopun. Unkari voitti ottelun.

Suomi saavutti kisoissa kolmen kultamitalin lisäksi muun muassa hopeaa pituudessa (Jorma Valkama) ja 400 metrillä (Voitto Hellstén) sekä pronssia maratonilla (Veikko Karvonen). Yhteensä Suomi sai viisitoista mitalia.

Melbournen kisojen erikoisuus oli ratsastuslajit, jotka pidettiin Tukholmassa. Syynä olivat Australian tiukat karanteenimääräykset. Sidney-kisoissa vuonna 2000 hevoset olivat paikalla, sillä ne tuotiin Australiaan jo hyvissä ajoin riskien minimoimiseksi.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU