AHVENANMAA / MAARIANHAMINA – Yksi asia tulee oitis selväksi: Maarianhaminan ja koko Ahvenanmaan historia perustuu merenkulkuun. Ei ehdi ottaa montaakaan askelta laivaterminaalista ja edessä on Maarianhaminan ykkösnähtävyys, maailman ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt nelimastoparkki Pommern.
Se edustaa aikaa, jolloin laivat olivat puuta ja miehet rautaa. Tosin yli 100-vuotias Pommern on teräsrakenteinen, ja se varustettiin kaikilla sen ajan mukavuuksilla.
Laiva laskettiin vesille Skotlannissa Glasgow’ssa vuonna 1903. Valmistuessaan Pommern oli modernein maailmassa. Siinä oli muun muassa oma höyrykone apuna lastausvinssin ja ankkurin nostamiseen. Sen sijaan itse alus liikkui vain purjevoimalla. Se olikin viimeisiä purjelaivoja ennen valtameret vallanneita höyryaluksia.
Pommern selvisi tulipalosta, yhteentörmäyksestä, myrskyistä ja kahdesta maailmansodasta. Vuonna 1923 alus siirtyi ahvenanmaalaisen purjelaivavarustajan Gustav Eriksonin omistukseen. Laivalla kuljetettiin salpietaria ja puutavaraa. Viimeisinä vuosinaan alus rahtasi vehnää Australiasta Englantiin. Pommern vieraili vain viidesti kotisatamassaan Maarianhaminassa.
Jo pelkästään Pommernin kannella vierähtää pitkä tovi yksityiskohtia ihaillen. Suurin mielenkiinto kohdistuu peräpäässä sijaitseviin kapteenin henkilökohtaisiin tiloihin. Laivalla kipparin sana oli laki. Arvojärjestys ilmaistiin leikkisästi: ensin oli kapteeni, sitten Jumala, sen jälkeen muut. Arvojärjestys tuli näkyviin kapteenin työhuoneessa, salongissa. Mahonki ja punainen plyysi olivat ylellisyyttä, jota ei löytynyt ahtaasti asuvan merimiehen kopista. Kapteenin mukavuuksiin kuului myös kylpyhuone vesiklosetteineen.
Pommernin ruumassa on suomeksi tekstitetty valokuvausnäyttely, joka kertoo merimiesten elämästä ennen toista maailmansotaa. Sisätiloissa voi myös katsoa elokuvaa, joka kuvattiin Pommernilla vuosina 1936-37. Elokuvan pituus on 20 minuuttia ja se on tekstitetty suomeksi.
Merenkulun historian oppituntia voi jatkaa Pommernin vieressä sijaitsevassa Merenkulkumuseossa. Esillä on pienoismalleja paikallisista laivoista, kaljuunakuvia, muotokuvia kapteeneista ja varustajista. Eksotiikkaa edustavat merimiesten kaukomailta tuodut matkamuistot puuveistoksista pelikaaninokkiin. Kokoelman helmi on Britannian rannikolla haaksirikkoutuneen parkin Herzogin Cecilien kapteenin hienostunut salonki.
Ahvenanmaan merenkulkumuseo oli vuoden 2016 museo Suomessa.
Jos Maarianhaminan länsipuoli on varattu isoille laivoille, on itäpuoli pienemmille aluksille. Kävellen matka sinne pitkin vehreää esplanadia, Storagatania kestää puolisen tuntia. Matkalla voi ihailla Ahvenanmaalla syntyneen arkkitehdin Lars Sonckin suunnittelemaa kirkkoa.
Itäpuolella vierasvenesataman jälkeen on Merikortteli, jonka tarjonta keskittyy vanhojen, mutta pienempien alusten käsityöperinteeseen. Kaikki sai alkunsa kuunari Albanuksen rakentamisesta 1980-luvun lopulla. Suuren kiinnostavuuden ansiosta telakka-alueesta tehtiin pysyvä nähtävyys. Merikorttelissa voi tutustua talonpoikaispurjehduksen historiaan, sepänpajaan ja puulaivojen rakentamiseen.
Koska meri ympäröi Ahvenanmaata kaikkialta, on saarelaisille merenkulku ollut aina elinkeinoista tärkein. Kauppaa on harjoitettu vuosisatojen ajan lähinnä Turun, Tukholman ja Tallinnan kanssa. Tärkeimmät kauppatavarat olivat voi, liha, villa, puutavara ja kalkki.
Merenkulkua eivät harjoittaneet pelkästään isot laivanvarustamot, vaan myös ahvenanmaalaiset talonpojat. 1800-luvun puolesta välistä alkaen muodostettiin osuuskuntia, joiden laivat purjehtivat aluksi Itämerellä, myöhemmin kauempanakin.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen höyryalukset korvasivat purjelaivat. Ahvenmaalla Gustaf Erikson hankki kuitenkin lisää purjelaivoja. Hänestä tulikin maailman viimeinen isojen purjelaivojen varustaja. Hänen laivastoonsa kuului yli kaksikymmentä alusta.
Maarianhaminaan pääsee lentäen tai autolautoilla Turusta ja Helsingistä. Turusta Tukholmaan kulkevat lautat saapuvat satamaan kahdelta iltapäivällä ja vastasuuntaiset laivat lähtevät varttia myöhemmin. Ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jää yöpyminen Maarianhaminassa. Saaristolautoilla pääsee Kustavista ja Korppoosta (www.alandstrafiken.ax). Silloin Maarianhamina-päivän voi aikatauluttaa järkevämmin.
MERENKULKUMUSEO
Osoite: Satamakatu 2, Marienhamina.
LUE MYÖS: Bomarsundin linnoitus – Ja se Oolannin sota oli kauhia
LUE MYÖS: Kumlingen luonnonrauhaan – heinäkuussa kaikki majapaikat ovat täynnä
LUE MYÖS: Kökar – paratiisi keskellä merta
LUE MYÖS: Saarelta saarelle Ahvenanmaalle – Pohjoinen reitti kulkee Kustavista Brändön saarelle
