POHJANMAA / VAASA – Voisiko saman tapahtua uudestaan? Siinäpä on hyvä kysymys, joka on monen vierailijan mielessä. Yli 500 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Vaasan eteläpuolella koettiin räjähdys, jonka voimakkuus vastasi satojen atomipommien räjähdystä. Täydellinen tuho tapahtui muutamassa sekunnissa.
Meteoriitti iskeytyi voimalla maahan synnyttäen Söderfjärdenin meteoriittikraatterin, nykyisen suositun luontokohteen keskellä Pohjanmaan viljelyaluetta.
Jos on Sundomin kylän nähtävyys jo sellaisenaan erikoisuus, on saapuminen paikalle myös nähtävyys sinänsä, hyvin epäsuomalainen. Viivasuora kapea hiekkatie johtaa halki viljavainioiden. Näkymä on kuin olisi Yhdysvaltain Keskilännen laajojen vehnäpeltojen keskellä.
Maisemassa näkyy siellä täällä vanhoja hirssisiä vilja-aittoja, joista yksi, Meteoriihi, toimii vierailualueen informaatiokeskuksena. Se sijaitsee juuri sopivasti kraatterin keskellä.
Vierailun kannalta on etu, jos on koulun maantieteen tunnilla kuunnellut, mitä opettaja on kertonut maapallon historiasta ja tähtitaivaan ilmiöistä. Mutta vaikka perusasiat eivät olisi etukäteen hallussa, tapahtumien kulku ja sen seuraukset selviävät paikan päällä helposti. Meteoriihen kertoma tarina esitetään havainnollisesti sanoin ja kuvin aina multimediaesitystä myöten.
Paikalla on aina myös asiantuntevia oppaita, jotka mielellään kertovat, mitä tällä alueella tapahtui miljoonia vuosia sitten. Sundomin kyläyhdistys ylläpitää toimintaa.
Asteroidit ovat isoja kivenjärkäleitä, jotka kiertävät omilla radoillaan Auringon ympäri Jupiterin ja Marsin välisellä vyöhykkeellä. Meteoroidit ovat asteroideja pienempiä taivaankappeleita. Kun kiertolaisen rata ja Maan rata leikkaavat, syntyy ilmakehän synnyttämän kitkan vaikutuksesta tähdenlento eli meteori. Toisinaan putoava kivenmurikka selviää maanpinnalle asti, jolloin sitä kutsutaan meteoriitiksi.
Söderfjärdenin meteoriitti iskeytyi maahan 520 miljoonaa vuotta sitten. Sen halkaisijan on arvoitu olleen 300 metriä. Iskusta syntynyt pyöreänmallinen kraatteri on eräs parhaiten säilyneistä, mutta sen todellinen muoto on nähtävissä vain ilmasta katsottuna.
Söderfjärdenin kraatterin halkaisija on 5-6 kilometriä ja syvyys on kolmisen sataa metriä. Tosin se on täyttynyt myöhemmin sedimenteillä, kuten hiekalla ja savella. Alueella on tehty useita kairauksia, joista syvimmät poraukset ovat ulottuneet lähes 350 metrin syvyyteen.
Suomi on osa niin sanottua Fennoskandian kilpeä. Kraatterin syntyessä tämä alue sijaitsi päiväntasaajan eteläpuolella.
Maapallon pitkän historian aikana meteoriittitörmäykset eivät ole harvinaisia. Tähän päivään asti säilyneitä räjähdyskraattereita on kuitenkin harvassa, sillä eroosio tuhoaan jäljet nopeasti. Suomesta on löydetty toistakymmentä törmäyskraatteria, joista Söderfjärdenin kraatterin ohella tunnetuin on Etelä-Pohjanmaalla sijaisteva Lappajärvi.
Jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten alue jäi merenpinnan alle. Maankohoamisen myötä ensimmäiseksi merenpinnan yläpuolelle ilmestyivät kraatterin reuna-alueet. Kraatteri oli pitkään saarten suojaama merenlahti, jossa esi-isämme harjoitti kalastusta ja hylkeenpyyntiä. Lopulta kraatterista tuli matala järvi, jonka reuna-alueet oli otettu viljelykäyttöön.
1920-luvulla syntyi ajatus kuivattaa järvi kokonaan ja ottaa alue maanviljelyskäyttöön. Kaivamalla lapiolla ojia saviseen maahan ja rakentamalla pumppuasema saatiin alue kuivatettua ja samalla viljeltävä alue laajeni suuresti. Maisemasta tuli latojen valtakuntaa, sillä niitä oli parhaimmillaan kolmisen tuhatta. Nykyään niistä on jäljellä satakunta.
Meteoriihen vieressä oleva lintutorni on ahkerassa käytössä, erityisesti syksyisin. Kraatterinalue on Suomen tärkein tuhansien kurkien levähdyspaikka. Kurkiparvet pysähtyvät syksyisin muuttomatkallaan etelään meteoriittikraatterin pelloille. Sängellä ruokailevat kurjet eivät aiheuta tuhoja, mutta puimattomaan peltoon aiheuttavat harmia syömällä viljaa. Kurjet ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja.
Lukemattomat lintubongarit saapuvat seuraamaan tapahtumaa, kun linnut tankkaamat energiaa syömällä ahkerasti muuttomatkaansa varten. Illaksi kurjet siirtyvät saariston rauhaan yöpymään ja palaavat aamulla takaisin ruokailemaan. Söderfjärden on nykyään myös Natura2000-alue.
Vierailukeskuksen yhteydessä on tähtitorni, jota ylläpitää tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda. Vierailukeskus tuottaa itse kaiken Meteoriihessä tarvittavan sähkön hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa.
Niin ja, vastaus kysymykseen, voisiko sama tapahtua uudestaan.
Toki, mutta se olisi hyvin, hyvin harvinaista yhden ihmiselämän aikana. Toisaalta maapalloa pommitetaan päivittäin, mutta ilmakehä suojaa meitä. Osumia on kuitenkin tullut. Maapallon pinnalle putoaa vuosittain muutama tuhat nyrkin kokoista tai sitä suurempaa meteoriittia. Eräs isoimmista vuosimiljoonia sitten nykyisen Meksikon alueelle pudonnut meteoriitti tuhosi ilmastonmuutoksellaan dinosaurukset maapallolta.
METEORIIHI
Osoite: Marenintie 226, Sundom (Vaasa).
LUE MYÖS: Bragengårdenin ulkoilmamuseon erikoisuus on koristeellinen morsiustupa
LUE MYÖS: Hannan tupa on omistettu Västervikin pyykkäreille
LUE MYÖS: Vaasan Merimuseon parasta antia ovat upeat laivojen pienoismallit
LUE MYÖS: Pohjanmaan museo on monipuolinen – Terranova täydentää tarjonnan
LUE MYÖS: Vaasan työväenmuseo on omistettu Fanny Männistölle ja hänen tunnelmalliselle kodilleen
LUE MYÖS: Vaasan auto- ja moottorimuseo on maamme suurin yksityinen automuseo
LUE MYÖS: Vaasan Sotaveteraanimuseosta löytyy useita sotahistoriamme harvinaisuuksia
LUE MYÖS: Museona toimiva Wasastjernan talo säästyi katastrofilta
LUE MYÖS: Villa Strömsö on oikeasti olemassa – huvilaankin on mahdollista tutustuakin
