Pohjois-Italian Lombardian maakunnan pääkaupunki Milano ja sen asukkaat eivät vastaa tyypillistä stereotyyppistä mielikuvaa italialaisesta kaupungista ja italialaisuudesta. Milanosta on turha hakea Rooman tapaisia historiallisia kohteita.
Täällä eivät ihmiset huido käsillään puhuessaan. Kevättalvella sää ei ole vielä lämmin, matkalaukkuun kannattaa siis pakata pipo mukaan, kaiken varalta. Keskikesällä hikoillaan senkin edestä.
Milanossa haisee raha. Milanolaiset muodostavat vain murto-osan koko maan asukkaista, mutta tilastojen mukaan he tuottavat reilusti yli puolet Italian bruttokansantuotteesta. Milano on Italian talousveturi, dynaamisin kaupunki, jossa talouselämä ja huippumuoti menestyvät. Milanossa ei asu pelkästään Italian rikkaimmat, vaan koko Euroopan vauraimmat yksityishenkilöt. Eräs heistä on värikäs poliitikko ja mediapersoona Silvio Berlusconi, yksi Euroopan rikkaimmista miehistä.
Vaikka Milano on tärkeä teollisuuskaupunki, se ei tarkoita että kaupunki on tylsän harmaa. Matkailija viihtyy hyvin historiallisen keskustan alueella. Vanhoja keskiaikaisia rakennuksia on vähän, mutta sitä enemmän on uusklassistista, jugendia ja modernia arkkitehtuuria. Kaiken kruunaa tuomiokirkko Duomo, Italian suurin ja koko Euroopan kolmanneksi suurin kirkkorakennus.
Muodin mekka
Milano on himoshoppailijan taivas, sillä täältä löytyvät Italian hienoimmat muotiliikkeet. Milanosta on kehittynyt designin ja muodin keskus, jossa Versacen, Pradan, Guccin ja Armanin liikkeet sijaitsevat vieri vieressä.
Via Montenapoleone ja sen ympärillä olevat katujen liikkeet myyvät huippumuotia, joka ilmestyy muualle vasta myöhemmin. Näihin kauppoihin vaateostoksille menevän pitää itsekin pukeutua hyvin. Pienemmälläkin budjetilla selviää, kunhan suunnistaa laitakaupungille tehtaiden outlet-myymälöihin. Niissä myydään viime vuoden merkkituotteita edullisesti.
Milano on vilkas kaupunki. Autot ja vespat säntäävät liikenteessä torvet soiden, mutta eivät sentään ihan napolilaisittain. Tummaan pukuun sonnustautuneet liikemiehen näköiset nuoret miehet kurvailevat skoottereillaan liikenteen seassa, mustat nahkakengät kiiltäen. Vastaan kävelee tyylikkäästi pukeutuneita säihkysääriä korkokengissään. Tuulipukukansaa edustava satunnainen turisti erottuu katukuvasta.
Kaiken italialaisen estetiikan keskellä kaupunkikuvaa värittävät Afrikasta tulleet maahanmuuttajat. Heidän määränsä kasvaa Milanossakin vuosi vuodelta. Vähemmän aitoja Raybaneja ja Pradan laukkuja myydään pilkkahintaan laittomassa katukaupassa. Viranomaiset katsovat toimintaa läpi sormien, mutta saattavat sakottaa hyväuskoista turistia kuitittomasta ostoksesta.
Aloita Duomolta
Kaupunkiin tutustuminen kannattaa aloittaa Duomon aukiolta, näin tekevät kaikki muutkin. Milanon tuomiokirkko ei ole mikä tahansa pyhättö, vaikka se ei kurota taivaita kohti saksalaisten ja ranskalaisten kirkkojen tavoin.
Duomon mittasuhteet ovat vaikuttavat: pituus 158 metriä, leveys 66 metriä ja korkeus 68 metriä. Ulkonäkö, etenkin Palazzo Realen puolelta, muistuttaa piikkistä siiliä. Ulkoiset tukikaaret, 2245 veistosta ja 135 pinaakkelia tekevät ulkopinnasta eloisan.
On selvää, että Duomoa ei rakennettu lyhyessä ajassa. Työt aloitettiin vuonna 1386 ja saatettiin päätökseen 600 vuotta myöhemmin. Jatkossakin kirkon ylläpito on ollut alituista kunnostamista. Järvialueen puhtaaksi pesty vaalea marmori hohkaa jälleen auringonpaisteessa. Rakennustelineitä tulee olemaan jatkossakin aina jossain kohdin kirkkoa: ilmansaasteet syövyttävät alituisesti pehmeää marmoria.
Kannattaa ehdottomasti tutustua kirkkoon yläilmoista, sillä hissillä tai rappusia nousemalla pääsee kirkon katolle. Tunnelma ylhäällä on vaikuttava: marmorista veistetyt hahmot, muun muassa tornin huipulla tasapainoileva kullattu Madonna, voi nähdä lähietäisyydeltä. Ylhäällä näkee, miten sadevesiviemärit on veistetty koiran pään muotoisiksi.
Piazza del Duomo vilisee ihmisiä ja pulskeita puluja. Tyylikkäät nuoret miehet öljyttyine hiuksineen ja mittatilauspukuineen kiirehtivät aukion poikki. Sävy sävyyn pukeutuneet naiset sipsuttelevat korkokengissään mukulakivialustalla. Ihmisvilinän seassa hyörivät laittomasti maahan tulleet muukalaiset myyden kuka mitäkin. Tyrkyttävistä kaupustelijoista pääsee eroon, kun ei kiinnitä heihin minkäänlaista huomiota.
Luksusta lasikattojen alla
Duomolta on sujuvaa siirtyä Galleria Vittorio Emanuelen katettujen lasikäytävien suojiin. Milanolaisten näyttäytymispaikka muodostuu 1800-luvun lopulla valmistuneesta lasikattoisesta ristikäytävästä. Muotiliikkeiden valtakuntaan on ilmaantunut kaupunkilaisten harmiksi pikaruokaravintola.
Turistit pyörähtävät mosaiikkilattiaan kovertuneen kolon ympäri: jos onnistuu tekemään kantapäänsä varassa täyden ympyrän, on onni taattu koko Milanon loman ajaksi.
Kulman takana sijaitsee kaikkien oopperatalojen esikuva La Scala. Rakennuksen vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta kannattaa tutustua sisätiloissa toimivaan teatterimuseoon. Samalla voi vilkaista kuuluisaa oopperasalia, jossa ovat esiintyneet suuret megatähdet Carusosta Maria Callasiin. Lipun saaminen esityksiin on vaikeaa, vaikka mustanpörssin kauppiaat niitä teatterin ulkopuolella tyrkyttävätkin.
Da Vinci -koodin jäljillä
Renessanssinero Leonardo da Vinci saapui Milanoon Firenzestä vuonna 1482. Toscanassa syntynyt monilahjakkuus vietti lähes parikymmentä vuotta Sforzan hovissa suunnitellen tykkejä ja linnoituksia sekä vesi- ja lämmitysjärjestelmiä. Siinä ohessa hän maalasi Santa Maria della Grazien luostarikirkon ruokasalin päätyseinään kuuluisan teoksensa Viimeinen Ehtoollinen.
Valmistuneiden restaurointitöiden ja Da Vinci -koodin ansiosta moni haluaisi nähdä Leonardon taidonnäytteen. Monelta se jää kuitenkin näkemättä, sillä tarkasti valvottuun tilaan pääsee vain parikymmentä henkilöä, jotka saavat ihmetellä teosta viidentoista minuutin ajan. Ilman ennakkovarausta se on liki mahdotonta. Ajat on varattu jo pitkälle eteenpäin. Paikan päällä voi käydä kokeilemassa onneaan, jos olisi tullut peruutuksia.
Viimeinen Ehtoollinen on tarkasti vartioidussa tilassa. Valaistus, kosteus ja lämpötila on tarkkaan säädetty. Kuvaaminen on kielletty: pelkkä kameran hiplaaminen aiheuttaa vartijoiden äänekkään huomautuksen. Vinkki niille, jotka eivät näe mestariteosta aitona: Scala-oopperan lähellä Piazza Medialla sijaitsevassa Banca Popolare de Milanon sisätiloissa on tarkka jäljitelmä Viimeisestä Ehtoollisesta, tosin ennen teoksen restaurointia.
Milanon faktat
Milanoon pääsee lennoilla, jotka laskeutuvat Malpensan lentokentälle, joka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Milanosta. Kentältä pääsee edullisesti junalla ja bussilla keskustaan. Pitkän matkan takia taksi tulee erittäin kalliiksi.
Pohjois-Italiassa Po-joen tasangolla sijaitseva Milano on Italian toiseksi suurin kaupunki. Matkailija viihtyy hyvin varsin suppealla alueella tuomiokirkon, Duomon ympäristössä. Julkisilla kulkuneuvoilla, metrolla, bussilla ja ratikalla, pääsee helposti ja edullisesti paikasta toiseen. Lippuja voi ostaa asemilta ja tupakkakioskeista. Sama lippu kelpaa kaikkiin kulkuvälineisiin.
Myös Milanon ympäristö tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää. Pohjois-Italian järvialue on tunnin ajomatkan päässä. Olympiakaupunki Torino ja Välimeren rannalla sijaitseva Genova ovat parin tunnin ajomatkan päässä.
Pidennetyn viikonlopun aikana ehtii hyvin nähdä Milanon tärkeimmät nähtävyydet. Jos aikaa on enemmän, kannattaa vuokrata lentokentältä auto. Monet kiinnostavat kohteet ovat parin tunnin ajomatkan päässä kaupungista.
Kevät tai syksy on paras ajankohta. Lämmin kevät koittaa aikaisemmin kuin Suomessa. Myös talvi on mukava aika, koska ruuhkat ovat silloin pieniä. Kesällä on yleensä paahteista.
Jalkapallo on italialaisille elämää tärkeämpää. Oman matkan voi ajoittaa niin, että näkee Inter Milanin, AC Milanin tai Juventuksen kotiotteluita.
