Missä nyt mennään Sinimustissa pelaajamarkkinoilla – FC Interin urheilutoimenjohtaja Meriläinen kertoo

FC Interin talvikauden Liigacupin otteluissa on useita testipelaajia vilissyt kentällä. Vaihtoruletti on ollut sen verran kiivas, että on ollut vaikeuksia saada käsitystä yksittäisistä pelaajista. Yksi asia on ollut kuitenkin aistittavissa. Joukkue vaikuttaa kovin nuorelta.

Toistaiseksi.

Espanjalaispäävalmentaja Miguel Graun komennossa oleva joukkue on kokenut viime kauteen verrattuna ison muutoksen. Osa lopetti, moni siirtyi muualle. Suurin osa seuran ensimmäisistä uusista hankinnoista ovat vasta aikuisikään yltäneitä tulevaisuuden lupauksia, joilla on parhaat pelivuodet edessä. Heidän tuekseen Inter hakee laatua ja kokemusta.

Yksi sellainen jo saatiin 31-vuotias espanjalaisen David Haron lisäksi, kun tuttu pelaaja, toppari Rick Ketting, teki yhden vuoden jatkosopimuksen. Vaikka 188-senttinen hollantilainen on iältään vasta 26 vuotta, on hän yksi joukkueen kokeneimmista.

Oliko sopimuksen pituus seuran vai pelaajan toivomus? Ja onko yleinen tapa tehdä nykyisin vain yhden vuoden sopimuksia ulkomaalaisvahvistusten kanssa?

– Sopimuksen tekevät aina kaksi osapuolta. Kompromisseja joudutaan tekemään molemmin puolin. Toki Suomessa olemme huonossa tilanteessa siinä mielessä, että täältä ei juurikaan myydä siirtokorvauksia toivoen pelaajia muualle, joilla olisi pitkät sopimukset.

Kettingin sopimusta pidetään tärkeänä. Mikä tekee hänestä Interille tärkeän pelaajan?

– Ketting tuo jatkumoa, kun moni siirtyi muualle tai lopetti. Kun Martti Haukioja ja Arttu Hoskonen siirtyivät muualle, samalle pelipaikalle tarvitaan johtava toppari.

Kettingin varmalta näyttänyt siirto ranskalaisseura Toulouseen ei toteutunutkaan. Siirtosummastakin oli jo sovittu. Voitko avata, miksi Ketting lopulta valitsi kuitenkin Interin?

– Sitä pitää kysyä Rickiltä itseltään. Interille se tuli kuitenkin täytenä yllätyksenä. Kaikki oli sovittu jo valmiiksi. Siihen olimme valmistautuneet, että Ketting ei pelaa meillä ensi kaudella. Olisihan se ollut ainutlaatuinen mahdollisuus. Meidän näkövinkkelistä kyse olisi ollut kuitenkin iso seura.

Entisenä pelaajana Meriläinen tietää, mitkä asiat ovat pelaajille tärkeitä.

– Yritämme luoda seuraamme sellaisen ympäristön, että voimme kehittää pelaajia niin, että he saavuttavat unelmiaan. Toivottavasti suomalainenkaan jalkapalloilija ei pidä Interiä päätepysäkkinään. Kun pelaajat ja valmentajat kokevat, että Interistä voi päästä urallaan eteenpäin, se lisää seuran kiinnostavuutta. Jos pystymme auttamaan pelaajaa eteenpäin, olemme tehneet täällä kaiken niin hyvin kuin pystymme. Mutta totta kai mekin seurana haluamme saada siitä oman hyötymme.

Europeleillä on iso merkitys sekä pelaajille että valmentajille.

– Inter ei ole päätepysäkki ulkomailta tuleville. Espanjassa ei edes haaveilla europeleistä, koska niitä pelaavat siellä vain mahtiseurat. Täällä se on kuitenkin mahdollista ja se on tosi iso asia tänne tuleville pelaajille. Pelaajat ja valmentajat pääsevät Interissä pelaamaan isojakin seuroja vastaan. Jos onnistut eurokentillä, se on paras paikka näyttää osaamistaan.

Timo Furuholmin lopetettua maalintekovastuu on toistaiseksi Benjamin Källmanin harteilla. Hänen sopimuksensa ulottuu vain kesään. Källmanin suhteen on kuitenkin mahdollista, että hän lähtee jo ennen kauden käynnistymistä. Ei ole myöskään poissuljettua, että Källman pelaisi Turussa koko kauden.

Onko Källmanin siirtymisestä ulkomaille tullut mitään konkreettista esiin? Kuinka pitkälle Interillä on mahdollisuus seurata tilanteen kehittymistä?

– Källman on yhä meidän pelaaja ja isoissa Euroopan sarjoissa ei siirtoikkuna ole enää avoinna. Joissakin on, kuten Skandinaviassa. Pelaajalla on kuitenkin lopullinen valta, vaikka päättäisimmekin myydä hänet jonnekin. Benjamin on ollut seurauskollinen lainasopimuksienkin aikana, mutta nyt hänen sopimuksensa päättyy kesäkuun lopussa. Kaiken varalta tarkkailemme koko ajan pelaajia.

Jos Källman lähtee ulkomaille, hänen kannattaa siirtyä joukkueeseen, jossa tulee reilusti peliaikaa. Onko oletus oikea?

– On varmasti. Toistaiseksi Källman on ollut lainalla joukkueissa, jotka eivät ole menestyneet. Toivoisin, että hän pääsisi menestyvään seuraan, jotta ei pelaisi vain sarjassa säilymisestä.

Osa Interin ulkomaalaisvahvistuksista aina valmennusta myöten tulee suomalaisista seuroista. Onko tietoisesti haettu sellaisia pelaajia, jotka ovat jo olleet vähintään kauden Suomessa?

– Luonnollisesti. Suomi on Suomi, eli meillä asiat tehdään tietyllä tavalla. Kun niihin on tottunut, elämä on helpompaa. Jo aikaisemmin Suomessa viihtyneet pelaajat ja valmentajat tietävät, millaista jalkapalloa täällä pelataan. Olosuhteetkin tulevat tutuiksi. Hutilaukauksen todennäköisyys kasvaa, jos ei sopeudu tänne. Jopa paikallinen ruoka voi yllättää.

Arttu Hoskonen siirtyi HJK:hon. Viimeksi samaan soitteeseen lähtivät Filip Valencic ja Miro Tenho. Onko Interillä mahdollisuuksia kilpailla HJK:n kanssa samoista pelaajista?

– Rahallisesti emme pysty kilpailemaan, mutta pystymme tarjoamaan urheilullisesti vähintäänkin yhtä hyvän ympäristön. Pelaaja voi kokea, että Interistä voi olla helpompi edetä urallaan. Vaihtopenkiltä on vaikea ponnistaa eteenpäin. HJK on joka tapauksessa Suomen ykkösseura ja sen menestyminen hyödyntää muitakin. On hyvä, että mikä tahansa suomalainen seura menestyy kansainvälisillä kentillä. Kiinnostuu kasvaa.

Interissä jatkuu valmennus espanjalaiskomennossa. Onko edellisellä (Jose Riveiro) ja nykyisellä (Miguel Grau) espanjalaisvalmentajilla jotain yhteistä vai onko kyse kahdesta erilaisesta persoonasta?

– Grau oli luonnollinen jatkumo, mutta yhtä hyvin valmentaja olisi voinut löytyä muualtakin. Kansalaisuudella ei ollut meille merkitystä. Mukana haussa oli suomalaisten lisäksi ulkomaalaisia aina Etelä-Afrikkaa myöten. Vaikka Riverio ja Grau ovat molemmat espanjalaisia, he ovat erilaisia. Grau on Etelä-Espanjasta ja Riveiro läheltä Portugalin rajaa. Joku on sanonut, että Jose ei ole lainkaan espanjalainen. Eli vähän niin kuin meilläkin Suomessa, eivät turkulainen ja karjalainenkaan ole samanlaisia.

Miten seuran puolesta käytännössä autetaan, että ulkomailta tulevat pelaajat ja valmentajat sopeutuisivat Suomeen ja Turkuun?

– Totta kai seurana autetaan. Esimerkiksi auttamalla arjen asioissa, kuten asunnon hankkimisessa ja verotukseen sekä pankkiasiointiin liittyvissä asioissa. Tarvittaessa käymme kaupassa näyttämässä, mitä voi ostaa. Kaikkeen saa avun, kun pyytää. Joukkue ja koko seura on ikään kuin perhe, missä autetaan toisiaan.

Vieläkö Inter järjestää pelaajille saunailtoja?

– Perinteinen saunailtakulttuuri on katoamassa, mutta itse saunakulttuuri on hyvä asia. Siellä ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan. Siellä suomalainenkin oppii avautumaan. Itse sauna tietysti on aluksi ulkomaalaisille järkytys, mutta nopeasti he siihen tottuvat.

Miguel Grau.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!