POHJOIS-KARJALA / ILOMANTSI – Täällä ollaan syrjässä, onhan Ilomatsissa sijaitseva Möhkän kylä Suomen itäisin kylä. Tuskin näin syrjäisessä pohjoiskarjalaisessa rajakylässä olisi juuri asutusta, jos Möhkössä ei olisi aikoinaan toiminut taloudellisesti kannattava ruukki.
Järvimalmia esiintyy Suomessa sisämaan järvissä. Malmi syntyy, kun pohjaveden mukana sorakerroksen läpi järveen kulkeutunut rautahydroksidi saostuu pitkän ajan kuluessa kiven ympärille. Malmin rautapitoisuus on kuitenkin vain noin 20-50 prosenttia. 1800-luvulla järvimalmia hyödynnettiin raudanvalmistuksessa Itä-Suomessa. Malmia sulatettiin takkiraudaksi ja sen jälkeen kuljetettiin muualle jalostettavaksi.
Möhkö sijaitsee Nuorajärveen laskevan Koitajoen rannalla. Matkaa Ilomantsin keskustaan on 25 kilometriä. Möhköstä on vain kahden kilometrin matka Venäjän rajalle. Läheisen valtakunnan rajan ansiosta kylä joutui sotavuosina sodan jalkoihin.
Neuvostojoukot miehittivät Möhkön talvisodan aikana. Jatkosodan loppuvaiheissa vuonna 1944 Möhkön seudulla käytiin taisteluita. Öykkösenvaaran sotahistoriallinen alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä Möhköstä itärajalle. Sodan loppuvaiheessa tämä alue oli osa Ilomantsin puolustuslinjaa.
Möhkön ruukilla jalostettiin järvimalmista takkirautaa vuosina 1849-1908. Ilomantsilaissyntyinen Carl G. Nygren sai luvan ruukin perustamiseen vuonna 1838, mutta rahoitusvaikeuksien vuosi hanke ei aluksi toteutunut.
Toiminta käynnistyi, kun pietarilaisen Adolf von Rauch rakennutti tehtaan. Ruukin menetysvuodet nähtiin seuraavan omistajan, teollisuusmies Nils Ludvig Arppen, aikana. Möhkön ruukki oli siihen aikaan Suomen suurin raudantuottaja työllistäen satoja kyläläisiä.
Malmi nostettiin järvestä, rauta sulatettiin masuunissa ja lopuksi takkirauta vietiin vesitse jatkojalostettavaksi muun muassa Pietarin valimoihin. Vaikka järvimalmin rautapitoisuus oli alhainen, käytössä oli kuitenkin edullista työvoimaa ja puuhiiltä. Vesivoimaa saatiin Möhkönkoskesta.
Syrjäisen Möhkön ruukin toiminta lopetettiin vuonna 1908. Toiminta ei ollut enää kannattavaa. Tehdas ja metsät siirtyivät W. Gutzeitin omistukseen. Niinpä ruukkiajan jälkeen metsä- ja uittotyöt antoivat toimeentulon kyläläiselle. Ilomantsin Enso-Gutzeit Oy:n toimisto oli vuosien ajan Möhkössä.
Möhkön maisemista on paljon kadonnut teollisuusrakennuksia, jotka aikoinaan liittyivät raudanjalostukseen. Osa on kuitenkin myöhemmin kunnostettu tai rakennettu uudestaan. Ruukkimuseossa on nähtävissä esimerkiksi masuuni ja alueen läpi kulkeva Museoviraston kunnostama kanava.
Ruukin näyttelyt sijaitsevat päärakennuksessa Pytingissä ja ruukinaikaisessa kaupparakennuksessa Ambarissa. Kuivalla maalla sijaitsevassa vanhassa asuntoproomussa Mantassa on savottakahvila Möhkön Manta. Ruukin vanhassa pajassa järjestetään kesäisin taontanäytöksiä. Löytyypä alueelta kesäteatterikin.
MÖHKÖN RUUKI
Osoite: Möhköntie 209, Möhkö, Ilomantsi.
LUE MYÖS: Suomen Itäpiste – tätä idemmäksi ei ole asiaa
LUE MYÖS: Parppeinvaaran runokylä esittelee monipuolisesti Pohjois-Karjalan erityispiirteitä
LUE MYÖS: Rajakenraalin maja toimi sotasankari Raappanan asuin- ja komentokämppänä
LUE MYÖS: Sadan enkelin kirkko on täysin poikkeuksellinen luterilainen pyhättö
LUE MYÖS: Ilomantsin Sotatie on mielenkiintoinen kohde sotahistoriasta kiinnostuneille
LUE MYÖS: Taistelijan talo on rakennettu kunnianosoituksena sotiemme veteraaneille
