PIRKANMAA / TAMPERE – Tehdasrakennuksia ei pidetty pitkään perintönä, joita tulisi arvostaa ja varjella tuleville sukupolville. Asenteet muuttuvat. Suljettuja terästehtaita on jopa nostettu Unescon maailmanperintölistalle. Maisemanpilaajista on tullut suosittuja kulttuurikeskuksia. Näin on tapahtunut myös Tampereella.
Yhteiskunnan rakennemuutokset ja Tampella-yhtiön taloudelliset ongelmat vapauttivat laajan alueen muuhun käyttöön aivan Tampereen keskustasta Tammerkosken itärannalta. Tehtaiden sulkemisen jälkeen teollisuusalue rakennuksineen on haluttu säilyttää. Tampellan alue nähdään ihmisen muokkaamana kulttuurimaisema, joka on tärkeä muistomerkki tärkeästä aikakaudesta.
Teollinen toiminta alkoi Tammerkosken rannalla vuonna 1844, kun tänne perustettiin Tampereen masuuni. Vuonna 1856 perustettiin pellavakehräämö ja -kutomo. Yritykset yhdistettiin ja näin syntyi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiö, joka sai myöhemmin nimeksi Tampella. Yhtiö valmisti vetureita ja turbiineja sekä pellavatuotteita. Tampellan damastiliinat olivat hyvin suosittuja.
Suunnittelukilpailun tuloksena iso osa alueen rakennuksista päätettiin säilyttää. Vanhin tehdasrakennus, masuuni, on vuodelta 1844. Museokeskus Vapriikki toimii Tampellan tehtaan entisessä 1800-luvun lopun verstaassa. Puolet tiloista on varattu museo- ja näyttelykäyttöön.
Museokeskus Vapriikki on monipuolinen. Nähtävää on kaikille, lapsesta vaariin. Pysyvät ja vaihtelevat näyttelyt painottuvat Tampereen ja Pirkanmaan historiaa, mutta ovat samalla olennainen osa koko Suomen historiaa. Vapriikin yhteydessä sijaitsevat muun muassa Tampereen maakuntamuseo, Postimuseo, Jääkiekkomuseo, Kivimuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo. Vuonna 2017 avataan Pelimuseo. Meneillään olevista näyttelyistä löytyy tietoa Vapriinkin omien internet-sivuilta. Vapriikissa on esillä useita näyttelyitä.
MUSEOKESKUS VAPRIIKKI
Osoite: Alaverstaanraitti 5, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE LISÄÄ: Hatanpään kartano on tamperelaisten päiväretkikohde
LUE MYÖS: Idänsuhteiden museo Nootti korvasi Lenin-museon
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Pääkirjasto Metso on kuin taideteos
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Muumimuseo on suunnattu lähinnä aikuisväestölle
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE LISÄÄ: Pyynikin näkötorni – munkki päivässä pitää nutturan löysällä
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
