VARSINAIS-SUOMI / MYNÄMÄKI – Mynämäen vireän ja laajan museotarjonnan uusimpia tulokkaita on kylän keskustassa sijaitseva Mynämäen museo. Entisen Yhteiskoulun tiloihin rakennettu kulttuurihistoriallinen näyttely kertoo Mynämäen kunnan historiasta. Tarjolla on paikallista pappilakulttuuria, taidetta ja mynämäkeläistä teollisuushistoriaa.
Museo esittelee tietysti myös itse rakennuksen menneisyyttä ja Mynämäen Yhteiskoulun perustamista sekä sen taivalta yksityiskoulusta kunnan omistamaksi opinahjoksi.
Kannatusyhdistyksen rahankeruun avustamana koulun toiminta käynnistyi vuonna 1925. Kun oppilasmäärä lähti kasvuun, tuli tarve omalle koulurakennukselle. Arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema koulu valmistui vuonna 1930.
Yksityisen Yhteiskoulun alku oli lama-aikana taloudellisesti vaikea. Niinpä koulurakennus siirtyi lopulta kunnan omistukseen. Oppilasmäärän kasvaessa rakennettiin lisätiloja. 1990-luvulla keskuskoulun laajennus oli edennyt niin pitkälle, että vanha yhteiskoulu jäi tyhjäksi.
Museon viidestä pysyväisnäyttelystä yksi kertoo pappilan elämästä. Eletään rovasti ja kansanedustaja Wilho Sipilän (1858-1917) ja rovasti Aksel Rönnevaaran (1865-1952) aikaa.
Pappiskoulutuksen saanut Sipilä valittiin Mynämäen kirkkoherraksi vuonna 1902. Myöhemmin hänestä tuli myös lääninrovasti ja vuonna 1907 Suomalaisen puolueen kansanedustaja.
Sipilän kerrotaan olleen suosittu saarnamies, mutta hänen poliittinen taustansa oli myös kirkkoherralle rasite. Valtiomiesura jäi lyhyeksi, sillä Sipilä kuoli vuonna 1917 kesken kansanedustajakauden. Museon Mynämäen pappilan sali on nähtävänä sellaisena kuin se oli 1900-luvun alussa rovasti Sipilän aikana. Perikunta lahjoitti Sipilän kodin jäämistöä museotoimintaa varten.
Yrityksien nimet Kaunotar ja Silo kuulostavat monelle varttuneemmalle suomalaiselle tutuilta. Moni ei kuitenkaan tiedä, että molempien vaatealan yritysten tehtaat sijaitsivat myös Mynämäellä ja Mietoisissa.
Turun alueen tekstiilituotanto laajeni maaseudulle 1960-luvun lopulla, sillä siellä oli tarjolla työvoimaa. Kun maatalous ja karjanhoito koneellistui, vapautui etenkin naisia teollisuuteen työvoimaksi.
Naisten vaatteisiin erikoistunut Silo toimi Mynämäellä parinkymmenen vuoden ajan aloittamalla vuonna 1968 ja lopettamalla vuonna 1986. Turusta maaseudulle laajentuneen Silon ompelimoita oli Mynämäen ohella myös Laitilassa ja Yläneellä.
Kaunottarenkin pääpaikka oli Turussa, mutta myös se laajeni maaseudulle. Kaunotar toimi Mietoisissa vuodesta 1971 vuoteen 1991. Yrityksen toiminnan kivijalka oli Neuvostoliittoon suuntautunut kauppa. Kun idänkauppa tyrehtyi, Kaunotar ajautui ongelmiin. Yritys meni konkurssiin. Saman kohtalon koki samasta syystä myös Silo.
Taidemaalari Olavi Ahlgrenin (1897-1966) taiteellinen ura on jäänyt hieman tuntemattomaksi. Tampereella syntynyt Ahlgren opiskeli nuorena Turun piirustuskoulussa. Hän kuului myös Turussa vuonna 1933 perustettuun Pro Arte -ryhmään. Myöhemmin Ahlgren muutti Mynämäelle asuen siellä elämänsä loppuun asti. Mynämäen museossa on esillä kattava kokoelma Ahlgrenin maalauksia.
Kun vanhassa koulussa ollaan, museovierailija pääsee muistelemaan myös omia kouluvuosiaan. Luokkatiloihin on tallennettu entisaikojen koulutunnelmaa. Osalle museovieraista ehkä kiinnostavin kohde on museoon rakennettu vanhanajan kauppa.
Kahden tunnetun mynämäkeläisen yritysten JUKO Oy:n ja Mynämäen maanrakennus Oy:n historiaa esitellään Mynämäen maatalousmuseossa, joka sijaitsee Sunilan kartanon entisen navetan vintillä.
Mynämäellä syntynyt teollisuusneuvos Lauri Junnila perusti L. Junnilan Konepajan alun perin Saloon huhtikuussa vuonna 1949. Tuotanto siirrettiin Mynämäelle vuonna 1952. Kunnan suurin työnantaja toimi nimellä Juko yhteistyössä Keskusosuusliike Hankkijan kanssa. Juko valmisti erilaisia maataloudessa tarvittavia koneita.
MYNÄMÄEN MUSEO
Osoite: Keskuskatu 19, Mynämäki.
MYNÄMÄEN MAATALOUSMUSEO
Osoite: Sunilantie 90, Mynämäki.
LUE MYÖS: Kiistan lopputuloksena syntyi Mynämäen syrjäseudulle Karjalan kirkko
LUE MYÖS: Korvensuun konepajamuseo on tärkeä osa mynämäkeläistä historiaa
LUE LISÄÄ: Mynämäen Pyhän Laurin kirkon sisätilojen uusi valoisa ilme
LUE MYÖS: Untamo Setälän kotimuseo tihkuu nostalgiaa
LUE MYÖS: Naimaton Vihtori Ylen jätti jälkeensä hirsisen Vihtorin tuvan
