POHJANMAA / NÄRPIÖ – Ensikertalainen ohikulkija hämmästyy varmasti. Närpiön kirkkomaalla on näky, joka saa hiljentämään vauhtia. Monet laittavat autonsa kivikirkon viereen parkkiin ja lähtevät tutkimaan tarkemmin yhtä maamme erikoisinta nähtävyyttä.
Närpiön kirkkomaalla on noin 150 kirkkotallia, pieniä punamullattuja, pärekattoisia ja ikkunattomia hirsirakennuksia.
Kirkkotalleja käytettiin entisaikaan hevostalleina kirkon jumalanpalveluksen ajan. Talleissa pitkämatkalaiset saattoivat vaihtaa yllensä kirkkovaatteet. Tarvittaessa niissä voitiin myös yöpyä.
Kirkkotalliperinne saapui Suomeen Ruotsista. Maassamme ne olivat suosittuja Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Ajan myötä ne ovat kuitenkin lähes kaikkialta Suomesta kadonneet. Närpiön lisäksi Raumaan kuuluvassa Lapin entisessä kunnassa on muutama kirkkotalli säästynyt.
Kullakin talolla oli oma tallinsa, johon saattoi mahtua useampikin hevonen. Toisinaan muutamalla talolla oli yhteinen talli, johon oli vain yksi avain. Sen sai haltuunsa se talo, jonka vuoro oli mennä kirkkoon. Kirkossa käynti oli tärkeää, sillä sananjulistuksen lisäksi kirkossa luettiin julkiset kuulutukset. Niiden kuuleminen ennen sanomalehtien aikakautta oli tärkeää.
Närpiössä pieniä talleja on ollut alun perin lähes 400. Vanhimmat säilyneet kirkkotallit ovat 1700-luvun lopulta. Suurin osa on 1800-luvulta, mutta talleja rakennettiin vielä 1900-luvun alussakin.
Närpiön tallit sijaitsevat rivissä molemmin puolin tietä, oviaukko aina tielle päin. Joissakin talleissa on ovet auki, joten on mahdollista kurkata sisään. Hämärässä sisätilassa on maalattia ja muutenkin sisätila vaikuttaa karulta. Tilaa on kuitenkin enemmän kuin päältä päin voisi olettaa.
Kirkkotallien ohella kannattaa tutustua myös hautausmaahan ja kirkon ollessa auki kannattaa poiketa sisälle. Närpiön valkoiseksi rapattu kivikirkko on ristinmallinen ja sen vanhimmat osat ovat 1500-luvulta. Kirkkoa on myöhemmin laajennettu. 1700-luvulla siitä tehtiin ristinmallinen.
Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1757 ja se on tyypiltään niin sanottu pohjalainen renessanssitapuli. Sankarihautausmaalle on siunattu 115 sankarivainajaa. Kansalaissodan klassillisen tyylinen sankarihauta on vuodelta 1921. Sen on suunnitellut John Munsterhjelm. Hautausmaalla on viime sotien sankaripatsaana Matti Hauptin haavoittunutta sotilasta esittävä pronssiveistos vuodelta 1952.
Närpiön kirkkomaan täydentää tien toisella puolella sijaitseva lainamakasiini, pitäjäntupa ja pappila. Kokonaisuus tekee alueesta ainutkertaisen historiallisen kirkkomiljöön Suomessa.
KIRKKOTALLIT
Osoite: Kirkkotie 17, Närpiö.
LUE MYÖS: Salainen operaatio Stella Polaris – Närpiössä voi tutustua kiehtovaan vakoilutarinaan
LUE MYÖS: Öjskogsparkenin museoalueen helmi on monipuolinen apteekkimuseo
