Valikko Sulje

Niemen pariskunnan rakennuttama HaNi-Halli nosti salibandyn Mynämäen suosituimmaksi lajiksi

HaNi-Hallin myötä salibandystä ja SBS Wirmosta on tullut mynämäkeläisten yhteinen juttu.

Eletään vuotta 1993. Jussi Huuskosen kotitilan kanalan kupeessa päätetään tehdä mynämäkeläistä palloiluhistoriaa. Muutama salibandyyn hurahtanut nuorimies Tomi Auremaan johdolla haluaa perustaa oman seuran. Sen nimeksi tulee Ciders – tosin vain väliaikaisesti.

Nyt, vuonna 2020, eletään aikaa liki kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Keskellä kirkonkylää sijaitsee komea palloiluhalli, jollaisesta mynämäkeläiset sählykoltiaiset eivät aikoinaan uskaltaneet edes uneksia.

HaNi-Halli -nimellä tunnettu areena pystytettiin vuonna 2011. Yrittäjäpariskunnan Hannu Niemen ja Marja-Liisa Korsimo-Niemen aluksi uhkarohkealta kuulostanut halliprojekti on mahdollistanut salibandyn lopullisen juurtumisen Mynämäelle. Sen myötä paikallisesta SBS Wirmosta on tullut vireä usean sadan jäsenen salibandyseura.

Palataan ajassa toviksi taakse päin.

Mynämäelläkin poikien innostus uuteen trendilajiin alkoi koulujen ahtaista liikuntasaleista. Laurin koulun ja parempien liikuntatilojen rakentaminen edesauttoi lajin suosion kasvamista paikkakunnalla. Edes alamittainen kylpyammeeksi kutsuttu peliareena ei suuremmin haitannut innostuneita salibandypelaajia. Ongelmia alkoi kuitenkin tulla vastaan, sillä Wirmo nousi nopeasti alasarjoista ylemmäksi.

Kun mynämäkeläiset nousivat ensimmäisen kerran Divariin 2003, tuli eteen saliongelma. Kotiottelut piti siirtää naapurikunta Maskuun. Wirmon ensimmäinen kausi ykkösdivarissa kesti kuitenkin vain vuoden. Paluu Kakkoseen tarkoitti myös paluuta takaisin Laurin koululle Mynämäkeen.

Wirmon tarina on alkanut, kuten niin monen muunkin salibandyseuran, koulupoikien ideoimana. Moni sen ajan vastaavalla tavalla syntynyt seura on jo kuopattu. Näin olisi mahdollisesti käynyt Wirmollekin. Mutta todellisuudessa seuran kasvu pikkuseurasta tärkeäksi mynämäkeläisten liikuttajaksi eteni nopeasti. Tämän mahdollisti täysimittaisen salibandyhallin rakentaminen.

Keväällä 2013 tuntui kuin koko maaseutukylä olisi tyhjentynyt. Mynämäkeläiset lähtivät useammalla bussilla Helsingin Pasilan urheilutalolle todistamaan oman kylän poikien nousua jälleen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Ratkaisuottelussa HIFK jäi toiseksi. Ja mikä parasta jatkon kannalta, mynämäkeläisillä oli jo uusi halli käytössään.

– Idea hallin rakentamisesta syntyi saunanlauteilla. Veljenpoikani Janne Niemi pelasi salibandyä Wirmossa. Tutustuimme lajiin käymällä katsomassa Laurin koululla Jannen pelejä. Kun vielä omat lapsetkin innostuivat salibandystä, niin saliongelmat tulivat tutuiksi. Wirmon noustessa ensimmäisen kerran Divariin, Mynämäellä ei ollut kunnon hallia. Siitä se ajatus uuden hallin rakentamisesta lähti liikkeelle, kertoo Hannu Niemi.

Niemen pariskunta on ollut vuosien ajan katsastusalalla. Hannu Niemi on sillä tiellä yhä edelleen. Kun tuli 1990-luvulla mahdolliseksi perustaa yksityinen katsastusasema, Niemet lähtivät mukaan. Toiminta jatkui vuoteen 2007 asti, kunnes Niemet myivät K1-nimellä tunnetun ketjunsa pois.

– Nyt hallitoiminnan pyörittäminen on vaimoni vastuulla. Itse toimin yhä katsastusalalla, muun muassa kouluttamalla tulevia katsastajia.

Sopiva tontti hallille löytyi hyvältä paikalta Mynämäen keskustasta. Hauska nimi syntyi isännän etu- ja sukunimiä yhdistämällä.

– Mynämäen kunta ei innostunut tulemaan taloudellisesti mukaan, mutta lupa-asiat etenivät nopeasti. Hallin hinnaksi tuli noin neljä miljoonaa euroa. Salibandykentän ohella hallissa on kuntosali, ryhmäliikuntatila, spinningsali, kokoustilat saunoineen, kahvila, postitoimisto ja matkahuolto.

HaNi-Hallin myötä Wirmosta tuli nopeasti ilmiö ja valtakunnan uutinen. Salibandyseurasta oli kehittynyt tärkeä osa mynämäkeläistä urheilukulttuuria. Syystäkin Suomen Salibandyliitto palkitsi Wirmon ja Niemen pariskunnan Vuoden salibandyteosta. Urheiluruutu todisti läsnäolollaan pikkupaikkakunnan erikoista saavutusta.

Wirmo on HaNi-Hallin tärkein käyttäjä, mutta ei ainoa.

– Myös koulut käyttävät tilojamme. Lisäksi meillä on muun muassa kunnan järjestämänä ikäihmisten ryhmätoimintaa kolmesti viikossa.

Salibandystä on tullut ympärivuotinen laji.

– On huomattu myös meillä. SM-karsinnat ovat niin aikaisin syksyllä, että saliharjoittelu alkaa jo heinäkuussa. Wirmollakin on aina useita joukkueita pyrkimässä sinne.

Vaikka hallilla on ikää jo lähes kymmenen vuotta, ensivaikutelma on äärimmäisen siististä liikuntapaikasta. Suihku- ja WC-tilatkin vaikuttavat yhä vastavalmistuneilta. Niemen pariskunta kiittääkin kovasti paikallista nuorisoa. Hallin siisteys koetaan yhteisenä asiana.

HaNi-Hallin tarina ja Niemen pariskunnan henkilökohtainen taloudellinen panos kuntalaisten liikuttamisen mahdollistamiseksi on poikkeuksellista. Synergia on täydellinen. Ilman hallia ei olisi vireää SBS Wirmoa eikä ilman SBS Wirmoa olisi HaNi-Hallia. Yhtälö nosti salibandyn nopeasti Mynämäen suosituimmaksi lajiksi.

Mynämäkeläisen ilmiön taustalla on Hannu Niemen ja Marja-Liisa Korsimo-Niemen toteuttama halliprojekti.

ETUSIVU