Valikko Sulje

Nokialaisten Näätien tarina seurakuntakerhosta liigan värikkäimmäksi joukkueeksi

Nokian KrP on iskenyt jälleen yhden täysosuman. Iloisen vauhdikasta salibandyä pelaava näätälauma on F-Liigan eräs mielenkiintoisimmista joukkueista. Jo seuran syntyhistoria poikkeaa valtavirrasta.

Kun näätälauma tulee kylään, kannattaa mennä paikalle.

Kupittaan palloiluhallissa kohtasivat viime vuoden pudotuspelipari TPS Salibandy ja Nokian KrP. Keväällä kausi päättyi koronan ansiosta puolivälierävaiheeseen. Yleisö sai nauttia vauhdikkaasta sarjasta, jossa turkulaiset pääsivät niskan päälle, mutta jatkoon menijä jäi ratkaisematta.

Pimeä syysilta muuttui Kupittaan valojen loisteessa jälleen hienoksi salibandytapahtumaksi. Vauhdikas laji on parhaimmillaan silloin, kun molemmat hyökkäävät joukkueet eivät suuremmin pakittele. Maalivahditkin saavat näyttää osaamistaan, kun tilanteita syntyy.

Paljon on siis muuttunut viime vuosien aikana. Hajuttomasta ja värittömästä nokialaisryhmästä on tullut eräs liigan mielenkiintoisimmista joukkueista. Muukalaislegioonaksikin tituleerattu Nokian KrP sinnitteli vuosien ajan Salibandyliigan peräpäässä. Välillä putoaminenkin sarjaporrasta alemmaksi oli hilkulla.

Kunnes kurssi muuttui.

Kaudella 2017-2018 Nokian KrP ylsi jo runkosarjassa toiselle sijalle. Lopulta tuloksena oli seurahistorian ensimmäinen aikuisten SM-mitali, pronssinen. Joukkue opittiin tuntemaan kauden aikana yleisöön menevästä ”näätärockista”. Kaukalon molemmissa päädyissä sattui ja tapahtui.

Lyhenteen Nokian KrP:n takaa löytyy nykyisin vähemmän käytetty nimi Nokian Kristityt Palloilijat. Kyseessä on alun perin paikallisen helluntaiseurakunnan nuorten vuonna 1997 perustama seura. Mukaan toimintaan lähti myös Marko Salmela, ensin pelaajana ja valmentajana sekä lopuksi tärkeänä taustatyöntekijänä.

Hyvä niin, sillä Salmelan pitkäaikainen työ seuran hyväksi on ollut korvaamaton. Ilman tämän energisen laji-ihmisen intohimoa tuskin olisi enää olemassa Nokian KrP:tä, ei ainakaan liigatasolla. Neljän liikuntaa harrastavan lapsen perheenisän oman intohimon ja normaalin päivätyön yhdistäminen on ollut haastava yhdistelmä.

– Serkkuni, joka on yksi seuran perustajista, pyysi minut mukaan. Kun KrP avasi ovet kaikille, olin ensimmäinen pelaaja, joka tuli seurakunnan ulkopuolelta. Minun jälkeeni tuli useita muitakin. Kävi kuitenkin niin, että lopulta ulkopuolelta tulleet halusivat perustaa oman seuran ja meitä jäi vain muutama pelaaja KrP:hen. Niinpä otin vetovastuun ja aloin keräämään uusia pelaajia joukkueeseemme.

Vaikka alkuperäinen uskonnollinen vakaumus jäi pois seuran arjesta, nimen, Nokian Kristityt Palloilijat, vaihtamista ei katsottu tarpeelliseksi.

– Nykyään meitä kutsutaan nimillä KrP, Nokia tai Näädät, onhan jälkimmäisen kuva pelipaidoissammekin ja Nokian kaupungin vaakunassa.

KrP aloitti nelosdivarista ja eteni nopeaan tahtiin ylöspäin. Divarissakin joukkue viihtyi vain pari vuotta nousten liigatasolle keväällä 2008 nimekkään Kai Ahls­tedtin valmentamana. Ratkaisuottelussa kaatui Loviisan Tor, vieläpä vastustajalle aina niin vaikeassa Loviisan liikuntahallissa.

Vauhti oli ollut ehkä liiankin hurja, sillä itse seuran kehittäminen oli jäänyt taka-alalle. Seuran juniorituotanto ei ollut riittävä tuottamaan omia pelaajia liigatasolle. Pakon sanelemana managerin tehtäviä hoitanut Salmela joutui turvautumaan muualta värvättyihin pelaajiin. Ulkopuolisille syntyi mielikuva rahalla kootusta muukalaislegioonasta. Muun muassa Henri Johanssonin pitkäaikainen sopimus KrP:n kanssa herätti ihmetystä.

Tampereen alueen hierarkiassa Nokian KrP tuli liigataipaleensa alussa vasta kolmantena Classicin ja G-KooVeen perässä. Jälkimmäinen peri Tampereen Gunnersin liigapaikan ja vanhimmat juniorijoukkueet.

– Olimme edenneet takapuoli edellä puuhun. Meillä oli divarissa jo hyvä joukkue, mutta tarvitsimme liigavahvistuksia. Kyllähän meitä kutsuttiin muukalaislegioonaksi, mutta ei ollut silloin muuta vaihtoehtoa. Jotain on tehty oikeinkin, sillä kausi 2020-2021 on Nokian KrP:n kolmastoista peräkkäinen liigakausi.

KRP:ssä ymmärrettiin, miten seuran identiteetti rakentuu parhaiten omien junioreiden avulla. Kesti kuitenkin pitkään ennen kuin ensimmäinen oma kasvatti pelasi liigapelin KrP:n joukkueessa.

Kaudella 2013-2014 haettiin lisäuskottavuutta pestaamalla Sveitsissä meritoitunut ja Suomen poikamaajoukkueen valmentaja Heikki Luukkonen KrP:n edustusjoukkueen päävalmentajaksi ja koko seuran toiminnanjohtajaksi. Luukkonen tuli mukaan jo edellisen kevään viimeiseen otteluun, kun KrP taisteli sarjassa säilymisestä.

– Luukkosella oli seurassa merkittävä rooli. Hänen avullaan kasvatettiin seuran pelaajatuotannon omavaraisuutta. Prosessi oli jo aloitettu valmentaja Mika Myllyniemen aikakaudella, mutta Heikki kehitti lisää nuoria pelaajia liigatasolle. Samalla tehtiin sitä tulevaisuutta, mikä nyt näkyy nykyisessä edustusjoukkueessa.

Luukkonen tuli Nokialle valmentajaksi aikakaudella, kun kaikki pelaajat eivät vielä olleet riittävän sitoutuneita. Urheilullisuuteen oli panostettava.

– Olin seuran ainoa palkattu työntekijä. Tampere ja alueen pelaajat olivat minulle entuudestaan tuttuja, sillä olin lähtenyt Gunnersista viideksi vuodeksi Sveitsiin. Olihan siirtyminen Nokialle minulle hyppy tuntemattomaan. Moni etukäteen varoittikin isoista haasteista, muistelee Luukkonen.

Pohjakosketuksen ja kuilun partaalla käymisen jälkeen alkoi hidas, mutta lopulta onnistunut prosessi. Luukkonen organisoi seuran junioritoimintaa ja paransi edustusjoukkueen harjoittelukulttuuria. Paikkakuntalaisetkin ovat ottaneet joukkueen paremmin omakseen, kun KrP on nostanut edustusjoukkueeseen omia kasvattejaan.

– Seura meni valovuoden eteenpäin. Viimeisenä vuotenani tuli seurahistorian ensimmäinen pudotuspelivoitto. Sen jälkeen KrP:stä on tullut pudotuspelien vakiojoukkue.

Luukkosen tie kulki neljän Nokia-vuoden jälkeen pääkaupunkiseudulle. Jarmo Härmä on jatkanut päävalmentajan roolissa seuran nousujohteista kurssia.

Salmela visioi luottavaisena tulevaisuutta.

– Meillä on hyvä 2009-syntyneiden ikäluokka, joka on tällä hetkellä valtakunnan parhaimpia.

Haaveena on myös saada Nokialle paremmat olosuhteet. Nyt KrP pelaa ottelunsa Tampereen puolella Raholan vanhassa makkaratehtaassa.

– On liigassa ollut huonompiakin olosuhteita. Rahola on kuitenkin meille toimiva paikka. Täällä on muun muassa seuran toimisto ja meillä on käytössä oma kuntosali. Hallin ulkopuolella on hyvät ulkoliikuntatilat. Pukukoppeja on kunnostettu ja joustavaa pelialustaa on kovasti kiitelty.

Kun Näädät pelaa, aina sattuu ja tapahtuu.
Pistepörssejä vuosia hallinneen Henri Johanssonin siirto Nokialle herätti ihmetystä, mutta pelimies on viihtynyt jo pitkään KrP:ssä

ETUSIVU