ETELÄ-POHJANMAA / ISOJOKI – Lyhyen ajomatkan päässä Isojoen keskustasta sijaistee Lauhanvuoren kansallispuisto. Alue tarjoaa mainiot maastot luontomatkailijalle. Osa matkailijoista piipahtaa täällä nähdäkseen olympiavoittaja Arto Koiviston palkintokokoelman.
Kansallispuiston kupeessa sijaitsee Lauhansaaren Luontomatkailukeskus. Sen Koivisto-salissa sijaitsee hiihtäjä Koiviston hiihtomitalit sekä kunniakirjat lähes koko hiihtouran ajalta. Koivisto on lahjoittanut mitalit Isojoen kunnalle, Lauhanvuoren hiihtomaastoissaan säilytettäväksi vuonna 2002. Esineistöä on kaikkiaan lähes 800.
Olenhan asunut lähistöllä ja harjoitusmaastoni ovat välittömässä läheisyydessä, on hiihtäjälegenda itse todennut.
Koivisto syntyi Isojoella vuonna 1947. Kavereita riitti, sillä siitä piti huolen perheen kaksitoista sisarusta. Urheilu kiinnosti Arto Ilmaria jo hyvin nuorena. Pohjakunto tuli maatilan töistä ja koulumatkakin meni kävellen tai talvella tietysti hiihtäen.
Arton esikuva, kuten monella muullakin sen ajan pikkupojalla oli kaiken voittanut Eero Mäntyranta. Pellolaisen olympiasankarin saavutukset innostivat Koivistoakin pääsemään olympiakisoihin. Mäntyrannan jalanjäljissä Koivistosta tuli hiihtäjä, ei juoksija, vaikka hänellä oli siihenkin lajiin hyvät lahjat.
Koivisto oli mukana useissa arvokisoissa, mutta Itävallan Innsbruckin olympialaisista vuonna 1976 tuli uran huippuhetki.
Varttuneempi väki muistaa vielä hyvin, miten Koivisto varmisti 4 × 10 kilometrin viimeisenä viestinviejänä, ankkurina, olympiakultaa Suomelle. Innsbruckin kultaviestissä Koiviston osuusaika oli koko kilpailun paras, vaikka hän sai lähteä ankkuriosuudelle minuutin johtoasemassa. Maalissa ero oli lähes kaksi minuuttia toiseksi tulleeseen Norjaan. Suomen kultajoukkueessa hiihtivät Koiviston lisäksi Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi.
Viestikisa muistetaan myös siitä, kun aloitusosuudella johdossa olleen Neuvostoliiton Jevgeni Beljajevin mono hajosi kahdeksan kilometrin kohdalla. Ennakkosuosikki Neuvostoliiton peli oli menetetty. Suomen joukkue oli ollut kärjestä jo yli 40 sekunnin päässä. Lopulta Suomen nelikko oli kuitenkin lopulta niin omaa luokkaansa viestissä, ettei Neuvostoliitto olisi tuota kilpailua kyennyt voittamaan.
Innsbruckin kisoissa Koivisto saavutti henkilökohtaisen pronssimitalin 15 kilometrillä ja sijoittui 30 kilometrillä kahdeksanneksi sekä 50 kilometrillä kymmenenneksi.
Koivisto voitti Suomen mestaruuden 50 kilometrillä vuonna 1974 ja 15 kilometrillä vuonna 1982. Hän voitti myös Holmenkollenin 15 kilometrin kisan vuonna 1976. Kilpauransa jälkeen Koivisto on juossut useita maratoneja alle kolmen tunnin.
Koiviston elämänkerrassa Elämäni latu hän kertoo urastaan ja paljastaa myös sen ajan yleisesti käytössä olleita hiihtäjien vippaskonsteja. Vuonna 1993 Koivisto koki hengellisen herätyksen.
Koivisto-salin rakennuksen seinään on kiinnitetty muistolaatta, joka kertoo presidentti Urho Kekkosen ruokailleen täällä ollessaan Isojoella kalastusreissullaan.
Koivistolla on mökki Lauhansarven läheisyydessä, joten ei ihme, jos olympiavoittaja sattuisi kävelemään vastaan.
ARTO KOIVISTO HIIHTOMUSEO
Osoite: Lauhanvuorentie 490, Isojoki.
LUE MYÖS: Kyllikki Saaren tapaus on ratkaisematta – nuoren tytön kuuluisa suohauta on yhä kauhujen paikka
LUE MYÖS: Isojoen kotiseututalo ja -museo on kuntalaisten suosittu kokoontumispaikka
