TURKU – Ensin se kaikkein tärkein. Turun taidemuseossa esillä oleva senegalilaisen nykytaiteilija Omar Victor Diopin näyttely on nähtävänä vielä 22. toukokuuta asti. Tarjolla jotain, mitä ei Suomessa olekaan aikaisemmin nähty ja koettu.
Joten ei ihme, että moni on tutustunut poikkeukselliseen näyttelyyn vierailemalla paikan päällä jo useamman kerran. Museokortillahan se käy vaivattomasti. Toki osa tekee vain pikakierroksen, mutta sekin sopii. Näyttelyn anti on nimittäin vaikuttava lyhyelläkin vierailulla.
Osa syventyy teoksiin pidempään, sillä niiden taustalla tärkeitä yhteiskunnallisia ja historiallisia tapahtumia sekä tulevaisuuden ilmiöitä. Omar Victor Diop tulkitsee niitä perin omintakeisella tyylillään. Lopputulos on hämmentävä. Jo pelkästään taiteilijan käyttämä tekniikkaa pistää valokuvauksesta kiinnostuneen mietteliääksi.
Dakarissa vuonna 1980 syntynyt Omar Victor on kuusihenkisen perheen nuorimmainen. Kaupallisen koulutuksen saanut senegalilainen viihtyi liikemaailmassa vain tovin, sillä taidevalokuvaus vei mennessään.
Diopin tuotannossa yhdistyvät hämmästyttävällä tavalla valokuva, kuvataide, muoti, muotoilu ja muotokuvaus. Kuvan asetelmat ovat tarkkaan harkiten lavastettu niin, että toisinaan on vaikea erottaa, mikä on faktaa, mikä fiktiota. Joka tapauksessa afrikkalaisuus ja mustien kulttuuri on aiheiden lähtökohtana. Kuvien päähenkilönä on taiteilija itse.
Turun taidemuseossa on esillä kolme teoskokonaisuutta eli Allegoria, Diaspora ja Liberty. Näistä viimeksi mainittu ammentaa aiheensa rotusorrosta ja mustien vapaustaistelusta. Diasporan lähtökohtana ovat entisaikojen länsimaisiin muotokuviin ikuistetut mustat miehet ja naiset, jotka ovat yltäneet lähtökodistaan huolimatta merkittävään asemaan esimerkiksi politiikassa tai tieteessä – mutta ovat silti useimmille länsimaalaisille täysin tuntemattomia.
Kolmas ja Diopin viimeisin teoskokonaisuus Allegoria käsittelee ilmastokriisiä. Tämäkin teema on kuvitettu vahvasti mielikuvitusta hyväksi käyttäen.
Vaikka Diopin kuvat ovat häkellyttävän mielenkiintoisen näköisiä, niiden sisältämä symboliikka ei avaudu kertakatsomisella. Museossa onkin jokaisen teoksen syntyhistorialle seikkaperäinen selvitys. Niitä löytyy printattuna jokaisesta huoneesta. Kannattakin istahtaa hetkeksi alas ja lukaista, mitä kustakin teoksesta kerrotaan. Näin näyttelyn anti muodostuu huomattavasti monipuolisemmaksi.
Otetaan yksi esimerkki. Teoksesta The Freeman Field Mutiny 1945 kerrotaan seuraavaa:
”Freemanin kentän kapina oli toisen maailmansodan aikana järjestetty kaksipäiväinen mielenosoitus. Mielenosoittajat olivat pommikonelaivueen afroamerikkalaisia sotilaita, jotka pyrkivät sisään valkoisille upseereille varattuun kerhoon Freemanin lentotukikohdassa lähellä Seymouria Indianan osavaltiossa. Sotilaat tunkeutuivat klubille huhtikuussa 1945 protestina rotuerottelua vastaan. Kapinan seurauksena pidätettiin 162 mustaa upseeria, joista kolme vietiin sotaoikeuteenvähäisten syytteiden perusteella. Heidät armahdettiin vasta vuonna 1995. Tapausta pidetään yhtenä ensimmäisistä rotuerottelun vastaisen aktivismin osoituksena Yhdysvaltain armeijassa. Tasa-arvo toteutui vuonna 1948 annetulla toimeenpanomääräyksellä.” (KUVA ALLA)
The Freeman Field Mutiny 1945.
TURUN TAIDEMUSEO
Osoite: Aurakatu 26, 20100 Turku
