On monia kapteeneja, mutta vain yksi kapteeni Tomi Kallio

Yli 11 000 katsojaa osoittaa seisoaltaan suosiotaan oman joukkueensa seuraikonille Tomi Kalliolle. Ei, kyseessä ei ole Turkuhalli eikä Turun Palloseura, vaan ruotsalainen kiekkoseura Frölunda HC. Paikkana on Scandinavium urheiluhalli Göteborgissa.

Kallio on luonut komeaa uraa sekä Suomessa että Ruotsissa. Vaikka ”Tomppa” on jättänyt vahvat jälkensä Turkuun, pelasi hän kuitenkin parhaimmat pelivuotensa Ruotsin puolella.

Kallio edusti Frölundaa kaudet 2002-2011 voittaen ”inkkaripaidassa” kaksi Ruotsin mestaruutta. Näistä ikimuistoisin on varmasti vuoden 2003 mestaruus, kun Kallio teki voittomaalin ratkaisevassa loppuottelussa sen kolmannessa jatkoerässä. Jo heti ensimmäisestä kaudesta alkaen Kallio oli vuodesta toiseen pistepörssien kärkinimiä. Niinpä Frölundan tärkein pelaaja oli jatkuvasti median kiinnostuksen kohteena.

Kallion ura Ruotsin puolella huipentui, kun hän siirtyi kaudeksi 2011-2012 sarjanousija Växjö Lakersiin. Keväällä 2015 Kallio juhli joukkueen kipparina sensaationa pidettyä Ruotsin mestaruutta. Joten, ei ihme, että myös Växjössä turkulaista muistellaan lämmöllä.

Palataan kuitenkin ajassa taakse päin.

Tosiasia on, kuten Kallio on itsekin kertonut, että hän ei olisi yltänyt kiekkomaailman absoluuttiselle huipulle ilman kolmea tärkeää valmentajaa. He ovat Pekka Karapuu, Vladimir Jursinov ja Hannu Jortikka.

Tomin kiekkoharrastus alkoi TPS:n luistelukoulussa, josta tie vei seuran juniorisarjoihin. Ensimmäinen junioriaikainen valmentaja Karapuu piti vaatimustason korkeana. Kallio on vain yksi vuonna 1977 syntyneen ikäluokan helmistä. Kesän 1995 NHL:n varaustilaisuudessa peräti viisi varattua pelaajaa tuli Karapuun joukkueesta. Kallion lisäksi varatuiksi tulivat Aki Berg, Miika Elomo, Marko Mäkinen ja Mikko Markkanen. Karapuu oli mukana jo 74-syntyneiden valmennuksessa. Siitäkin ryhmästä moni ylsi ammattilaiseksi, esimerkiksi Saku Koivu.

Kallio aloitti SM-liigassa TPS:n edustusjoukkueessa, jossa hän pelasi kaudet 1995–2000, ensin Jursinovin ja myöhemmin Jortikan valmennuksessa. Venäläisen valmentajalegendan johdolla Kallio harjoitteli muun joukkueen tavoin useita tunteja päivässä, oli kesä tai talvi. Vaatimustaso pidetiin tapissa koko ajan. Lusmuilua ei hyväksytty. Jortikka jatkoi vanhan koulukunnan metodeilla.

Lopputulos oli hyvä, sillä Kalliolla on taskussaan kaksi Suomen mestaruutta. Monelle lätkää seuraaville on jäänyt mieleen ketju Kallio – Rintanen – Nurminen. Viimeisen kauden päätteeksi Kallio sai Jari Kurri -palkinnon, joka annetaan pudotuspelien parhaalle pelaajalle.

Colorado Avalanche oli varannut Kallion 1995, mutta hänen NHL-ura alkoi Atlanta Thrashersin rivissä syksyllä 2000. Jo samaisena syksynä Kallio teki NHL-uransa ensimmäisen hattutempun. Toisella kaudellaan Kallio siirtyi ensin Columbus Blue Jacketsiin ja sitten Philadelphia Flyersiin. Täältä matka jatkui kesken kauden Ruotsin Frölunda HC -joukkueeseen.

Paluu Tepsiin tapahtui 38-vuotiaana, ja senkin on enemmän kuin monella jo lopettaneella pelaajalla. Liigan ikärakenne on nykyään tyystin toisenlainen kuin Kallion ensimmäisinä TPS-vuosina. Keski-ikä oli aikoinaan paljon korkeampi. SM-liigassa pelasi Kallion aloittaessa useita kokeneita konkareita. Nykyään ei olla enää samalla tasolla kuin TPS:n mestaruusvuosina. Suomi oli silloin Euroopan paras kiekkosarja. Liigan joukkuemäärä on lisääntynyt ja KHL, Ruotsi sekä Sveitsi ovat menneet palkkatasossa Suomen ohi. Parhaat kotimaiset kiekkoilijat pelaavat nykyään muissa sarjoissa kuin Liigassa.

Vaikka Liigan taso on laskenut, voidaan ikänestori Kallion saavutusta pitää erinomaisena. Kun mukaan lasketaan vielä joukkuekaverit Eric Perrin ja Henrik Tallinder, oli kolmikko nelikymppisinäkin Liigan parhaimpia pelaajia.

Tosiasia on kuitenkin se, että kiekkoveteraanien peliminuuttien määrät pudotuspeleissä olivat kohtuuttomia. Monet ovat sitä mieltä, että TPS:n ennenaikainen putoaminen kaatui joukkueen kärkipelaajien ylikuormitukseen.

Kallio kuuluu niihin etuoikeutettuihin pelaajiin, jotka ovat itse saaneet päättää ajankohdan, milloin ura on ohi. Tomin kohdalla pelkkään miettimiseen meni kylläkin useampi vuosi. Hänen piti tulla Turkuun Ruotsin vuosien jälkeen vain vuodeksi, mutta ura jatkui vielä kolme vuotta.

Kun Kallion oma vaatimustaso on aina ollut korkea, ei hänen itsensä mukaan kannatta jatkaa, jos ei pysty antamaan aina kaikkensa. Vaikka ikää alkoi kertyä, oli Kallio jokaisella TPS-kaudellaan yhä, ei pelkästään oman joukkueensa parhaimmistoa, vaan koko valtakunnan eliittiä.

Kun 41 vuotta tuli mittariin, Kallio päätti lopettaa komean pelaajauransa. TPS järjesti hienot läksijäiset. Kallio kiitti kaikkia, jotka ovat olleet mukana uran aikana. Jääkiekko ei ole kuitenkaan jäänyt, sillä Kallio toimii pelaajatarkkailijana.

Pelimiehen tilastoihin jäivät merkinnät: 383 SM-liigan runkosarajaottelua, joissa 282 pistettä, pudotuspelejä 58, joissa 37 pistettä, Ruotsin pääsarjatasolla 673 ottelua, joissa huikeat 464 pistettä. Kallio ehti pelata NHL:ssä 140 ottelua tehden niissä yhteensä 55 pistettä. Leijonissa Kallio pelasi yhdeksät MM-kisat ja yhdet olympialaiset. Näistä tuloksena oli kolme MM-hopeaa ja kaksi MM-pronssia.

Moni suomalainen pelaaja on pelannut Ruotsin puolella, mutta Tomi Kallion ura on kaikkein komein. Syksyllä 2015 Kallio palasi Turkuun päättämään uransa 41-vuotiaana.

ETUSIVU