VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Autioituneella Turun päärautatieasemalla käy melkoinen vilske. Ei, kyse ei ole Tampereelle reissaavista junamatkustajista, vaan aseman yläkerran tiloissa toimivan tanssistudio All-Starin harjoituksista. Paljon on siis muuttunut niistä ajoista, kun kaupungin vilkkain asema kuhisi junamatkustajista.
Nykyinen vauhdilla nuhjaantuva Turun päärautatieasema on alakuloinen näky.
Eikä funkkisrakennuksen tulevaisuuskaan suojelupäätöksestä huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – näytä yhtään valoisammalta. Asema on myynnissä, mutta ostajaehdokkaita ei ole jonoksi asti. Kenelle olisi käyttöä tiloista, jotka puupaneloituja lipunmyyntikioskeja myöten on ympäristöministeriön toimesta suojeltu…
Turku tarvitsi aikoinaan asemarakennuksen, kun Toijala-Turku-rata valmistui vuonna 1876. Näin junalla pääsi aina Tampereelle asti. Yhteys Karjaalle oli mahdollista kolme vuotta myöhemmin ja vasta vuonna 1903 rantaradan valmistuessa lopullisesti pääsi junalla Turusta Helsinkiin. Uuteenkaupunkiin matkustettiin junalla ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Turkuun rakennettiin asemia yhteensä neljä, kun pääasema sai seurakseen Kupittaan, sataman ja Räntämäen asemat. Viimeksi mainittu poistui käytöstä ensimmäisenä.
Alkuperäisen kaksikerroksisen koristeellisen asemarakennuksen suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Pehr Erik Degenaer. Komea rakennus kuitenkin purettiin jo vuonna 1938, kun Suomi oli valmistautumassa olympialaisiin ja Turkuun odotettiin paljon kansainvälisiä vieraita. Osa kilpailuista oli tarkoitus järjestää Turussa. Uusi juna-asema tuli valmiiksi, mutta olympiakisat siirtyivät vuoteen 1952.
Nykyisen asemarakennuksen suunnittelijoiksi mainitaan kaksi henkilöä, arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio. Funkkistyyliin suunniteltu asemarakennus valmistui vuonna 1940.
Asemarakennuksen alkuperäinen ulkoverhoilu oli keltaista klinkkeriä. 1970-luvun lopulla seinästä irtoava materiaali vaihtui tiileksi. Aseman nykyinen kellertävä tiilinen ulkoverhoilu vaikuttaa arkiselta, mutta sisätiloissa on aito funkkistunnelma. Odotussalia kiertää molemmin puolin portaikko, jonka puukaide on selkeälinjaista funkista. Samoin katosta roikkuvat valaisimet, jotka tosin eivät ole alkuperäisiä, sopivat valittuun tyyliin.
Aseman alakerrassa oli lipunmyyntitilat, odotushalli, matkatavaratilat ja kahvila. Moni turkulainen muistaa Postinkin, sillä se poistui asemalta vasta 1980-luvulla. Yläkerta oli ravintolakäytössä niin, että toisella puolella oli ykkösluokan ravintola ja toisella puolella ”karvalakkipuoli”. Anniskelua jatkettiin aina vuoteen 2004 asti.
Asemahallin portaikon ylle on ripustettu Turun alkuperäisen rautatieaseman kello sekä entisen kahvilan peräseinältä löytyy Turun kartta vuodelta 1954. Tunnelma on perin hiljainen. R-kioski ja VR:n lipunmyyntikin ovat poissa. Vain yksinäinen autovuokraamo toimii enää odotusaulan perällä. Vuonna 2022 alkanut raideremontti Kupittaan ja päärautatieaseman välissä on hiljentänyt Turun ykkösaseman, vaikka Toijalan radan liikenteeseen työmaa ei vaikutakaan.
VR myy Turun päärautatieaseman lisäksi myös Kupittaan vanhan puisen asemarakennuksen. Kun raideremontti on valmis, vuonna 1940 valmistuneeseen asemarakennukseen ei ole enää kuitenkaan paluuta. Runsaan vuoden kuluttua asemalta lähtevät viimeiset Tampereelle menevät junat. Uusi omistaja saa pähkäillä kiinteistöille korvaavaa käyttöä.
Väylävirasto on ilmoittanut, että korvaavana asemana toimisi Logomon silta, kunnes Aninkaisten matkakeskus olisi valmis. Tosin siitä ei ole tehty minkäänlaisia päätöksiä. Eli vuosien ajan junaa odotellaan säältä suojassa Logomon sillalla tai alhaalla laiturilla katoksen alla – ilman isompia palveluita. Käytännössä Turun päärautatieasema tulee siis olemaan jatkossa pitkään Logomon lämmittämätön ja talvisin liukas silta.
TURUN PÄÄRAUTATIEASEMA
Osoite: Ratapihankatu 37, Turku.
