UUSIMAA / HELSINKI – Suomi liittyi 1990-luvulla Euroopan unioniin ja Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU). Myöhemmin meilläkin otettiin käyttöön yhteisvaluutta euro. Paljon on tapahtunut niistä ajoista, kun Suomen Pankin rahavarat siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1819. Eräs Rahamuseon arvokkaimmista esineitä on vanha kirstu, jolla rahavarat siirrettiin uuteen pääkaupunkiin.
Rahamuseon tehtävänä on kertoa vaikeaselkoisista talousasioista helppotajuisesti. Tehtävä on haastava, joten kannattaakin varata aikaa museon tutustumiseen. Pääsy Rahamuseoon ilmainen. Kannattaa osallistua opastetuille kierroksille. Rahamuseon vakiokävijöitä ovat lukiolaiset, sillä museon anti sopii hyvin osana yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetusta.
Rahamuseo rakentuu kolmen teeman ympärille. Tutustumiskierros alkaa Historiankäytävältä, jossa tutustutaan käteisen maksuvälineen historiaa aina antiikin ajoista alkaen. Historian osuus päättyy euron tuloon maksuvälineeksi. Setelistöosastolla voi tutustua setelitaiteeseen. Jos ikää on riittävästi, voi nähdä vitriineissä tutunnäköisiä, mutta käytöstä poistettuja suomalaisia rahoja.
Rahamuseon oleellisin tehtävä on havainnollistaa Suomen Pankin nykyistä toimintaa osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Museo Keskusaukio on varattu tähän tarkoitukseen. Vuorovaikutteiset toiminnot ja multimediatekniikka auttavat ymmärtämään vaikeaselkoista maksuliikennettä, pankkijärjestelmän vakautta, rahahuoltoa ja valuuttapolitiikkaa.
Euron myötä Suomen Pankin rooli on muuttunut. Rahapoliittiset päätökset tehdään Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostossa. Suomen Pankin pääjohtaja on yksi EKP:n neuvoston jäsenistä. Suomen Pankki on mukana rahapolitiikan kaikissa vaiheissa valmistelusta toteutukseen.
Rahamuseo sijaitsee Senaatintorin kupeessa Snellmaninkadulla entisissä Postin tiloissa. Suomen Pankin päärakennus sijaitsee korttelin päässä Rahamuseosta.
RAHAMUSEO
Osoite: Snellmaninkatu 2, Helsinki.
